Uskonnoton aikuistumiskoulutus

Wikipedia

Uskonnoton aikuistumiskoulutus on uskontoihin sitoutumattomien tahojen järjestämää koulutusta, jonka tarkoituksena on valmistaa nuoria aikuisuuteen. Alkunsa uskonnoton aikuistumiskoulutus sai 1800-luvulla, kun uskontokuntiin kuulumattomat halusivat kristittyjen rippikoulua ja konfirmaatiota vastaavan aikuistumisriitin. Nykyään uskonnotonta aikuistumiskoulutusta järjestetään useissa Euroopan maissa.

Sisällysluettelo 1 Suomi 1.1 Varjorippikoulu 1.2 Prometheus-leiri 1.3 Juurileiri 2 Ruotsi 3 Saksa 4 Norja 5 Islanti 6 Tanska 7 Lähteet

[muokkaa] Suomi

[muokkaa] Varjorippikoulu

Suomessa ensimmäisen siviilikonfirmaation järjestivät vuonna 1984 Vapaa-ajattelijain liitto ja Forssan vapaa-ajattelijat kaksipäiväisen varjorippikoulun muodossa. Tavoitteena oli tarjota elämän- ja maailmankatsomuksellisia virikkeitä niille nuorille, jotka eivät ole uskovaisia, jotta nämä eivät tuntisi itseään syrjäytetyiksi kun heidän kristityt ikätoverinsa käyvät rippikoulun ja saavat lahjoja.^[1] Varjorippikoulun maailmankatsomus oli siis ateistinen. Varjorippikouluun osallistui 30 nuorta, mutta toiminta ei seuraavina vuosina jatkunut.

[muokkaa] Prometheus-leiri

Pääartikkeli: Prometheus-leiri

Vuonna 1988 yläasteen elämänkatsomustiedon oppilaat alkoivat ideoida uskonnotonta aikuistumisleiriä, ja heidän ajatustensa pohjalta FETO järjesti kesällä 1989 ensimmäisen Prometheus-leirin eli protuleirin. Seuraavana vuonna leirejä järjestämään perustettiin Prometheus-leirin tuki ry. Järjestön toiminta pohjautuu humanistiseen maailmankatsomukseen, mutta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Toiminnan periaatteisiin kuuluu vahvasti suvaitsevuus toisten uskonnollisia käsityksiä kohtaan.^[2] Noin 20 % protuleirin käyvistä nuorista kuuluu kirkkoon ja käy myös rippikoulun. Leiri käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–15-vuotiaana, mutta 16–18-vuotiaille järjestetään niin sanottuja seniorileirejä. Prometheus-leirit ovat kasvattaneet suosiotaan, ja vuonna 2006 leirin kävi yli 900 nuorta eli noin 1,5 % ikäluokasta.

[muokkaa] Juurileiri

Pääartikkeli: Juurileiri

Juurileiri on uusin uskonnoton aikuistumisleiri Suomessa. Leirillä 15-18 -vuotiaat leiriläiset tutustuvat entisajan suomalaiseen elämäntapaan, maailmankuvaan, uskomuksiin ja perinteisiin. Juurileirejä on järjestetty vuodesta 2004 lähtien kerran kesässä, ja vuonna 2007 leiritoimintaa organisoimaan perustettiin Juurielo ry.

[muokkaa] Ruotsi

Humanisterna -yhdistys aloitti Ruotsissa 1990-luvulla uskonnottoman aikuistumiskoulutuksen opintopiirimuodossa, mutta se korvattiin leirillä, jossa käsittelytapoina ovat keskustelut, leikit, ryhmätyöt ja muu toiminta. Humanistisk konfirmation -leirille on viime vuosina osallistunut noin sata 14-15-vuotiasta nuorta vuodessa. Leirillä käsitellään elämänkatsomuksellisia teemoja kuten ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, rasismia, sukupuolirooleja, rakkautta ja seksuaalisuutta sekä elämäntapoja, mutta käsiteltävät aiheet vaihtelevat kullekin leirille osallistuvien nuorten valintojen mukaan. Leirin lopussa järjestetään juhla, jossa leiriläiset esittelevät viikon tapahtumia esimerkiksi näytelmien ja laulujen avulla. Juhlan ohjelmaan kuuluu myös leirin järjestäjien, leiriläisten ja kutsuttujen puhujien pitämiä puheita.^[3]

[muokkaa] Saksa

Nykyaikainen uskonnoton aikuistumiskoulutus on lähtöisin Saksasta, jossa Jugendweihe eli nuorisovihkimys aloitettiin jo 1800-luvulla. Toiminta jatkui itsenäisenä vapaa-ajattelijoiden toimintana vuoteen 1954 saakka, jolloin Itä-Saksan kommunistinen puolue kielsi toiminnan vanhalta pohjalta ja muutti sen puolueen tavoitteita vastaavaksi. DDR:ssä Jugendweihe otti valtion tuella kristityn rippikoulun paikan nuorten yleisimpänä aikuistumiskoulutuksena. Saksojen yhdistymisen jälkeen Jugendweihe-toiminta sai takaisin itsenäisyytensä kommunismista, mutta uskonnoton aikuistumiskoulutus oli muodostunut perinteeksi, ja niinpä itäisissä osavaltioissa edelleen jopa 60–70 % nuorista osallistuu siihen. Saksassa Jugendweihe käydään 13-14-vuotiaana, eli vuotta aiemmin kuin Pohjoismaissa.^[4]

Ennen aikuistumisseremoniaa nuoret voivat halutessaan käsitellä heille tarjottavien tilaisuuksien tai kurssin puitteissa teemoja kuten historia ja monikulttuurisuus, kulttuuri ja luovuus, lait ja kansalaisoikeudet, luonto ja tekniikka, ammatit ja työnhaku sekä elämäntavat ja ihmissuhteet.^[5] Nykypäivänä Saksassa on monia Jugendweihen järjestäjiä, joista tärkeimmät ovat Jugendweihe Deutschland e.V., der Humanistische Verband Deutschland, der Freidenkerverband ja die Arbeiterwohlfahrt.^[6]

[muokkaa] Norja

Norjassa Human-Etisk Forbund on järjestänyt uskonnottomia konfirmaatiokursseja vuodesta 1951 saakka. Viimeisten kymmenen vuoden aikana toiminnan kasvu on ollut nopeaa. Vuonna 2006 yli 10 500 nuorta eli noin 17 % ikäluokasta valitsi siviilikonfirmaation (humanistisk konfirmation tai borgerlig konfirmation). Kurssin voi käydä sinä vuonna kun täyttää 15 vuotta. Ulkomailla asuvat norjalaiset voivat käydä kurssin kirjekurssina.^[7]

[muokkaa] Islanti

Islantilainen humanistijärjestö Siðmennt järjestää kristillisen konfirmaation vastineeksi siviilikonfirmaatioita (borgaraleg ferming) 13-vuotiaille. Konfirmaatiota edeltää kurssi, joka toteutetaan 12 viikon ajan kerran viikossa 1,5 tuntia kestävien tapaamisten avulla. Reykjavikin ulkopuolella asuvat nuoret voivat käydä kurssin tiivistetysti kahden viikonlopun aikana. Kurssilla käsitellään etiikkaa, ihmissuhteita, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, kriittistä ajattelua, sukupuolten välisiä suhteita, päihteiden väärinkäytön ehkäisemistä, skeptisyyttä, ympäristönsuojelua, vanhempien kanssa toimeen tulemista, nuorten roolia kulutusyhteiskunnassa ja aikuisuuden ja sen tuoman vastuun merkitystä. Kurssin opettajat ovat yleensä filosofeja. Kurssin lopuksi järjestetään nuorille ja heidän sukulaisilleen juhlallinen konfirmaatioseremonia, jossa kurssille osallistuneet nuoret saavat diplomit, ja osa heistä esittää musiikkia, runoutta ja puheita. Juhlassa on myös mukana islantilaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka pitävät puheita kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Vuodesta 2000 lähtien kurssille on osallistunut vuosittain noin 90 nuorta.^[8]

[muokkaa] Tanska

Pohjoismaiden ensimmäisen siviilikonfirmaation järjesti Kööpenhaminassa, Tanskassa vuonna 1915 yhdistys nimeltä "Yhdistys kirkollista konfirmaatiota vastaan". Muutaman vuoden kuluttua yhdistyksen nimeksi tuli "Yhdistys siviilikonfirmaation puolesta". Nykyään toiminta jatkuu hyvin pienessä mittakaavassa DUI:n, tanskalaiseen työväenliikkeeseen kuuluvan lasten ja nuorten yhdistyksen puitteissa.^[1][9]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Niemelä, Kati: Rippikoulu ja Prometheus-leiri aikuistumisriitteinä Kirkon tutkimuskeskus. Viitattu 26.8.2007.
2. ↑ Kysymyksiä ja vastauksia: Mikä on Prometheus-leirien arvopohja? Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 26.8.2007.
3. ↑ Konfirmation: Livssynsläger för ungdomar i 15-årsåldern Humanisterna.se. Humanisterna. Viitattu 27.8.2007. (ruotsiksi)
4. ↑ Walker, Tamsin: A Secular Rite of Passage DW-World.de. 14.3.2005. Deutsche Welle. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
5. ↑ Jugendweihe Heute Jugendweihe Deutschland e.V.. Viitattu 15.11..2007. (saksaksi)
6. ↑ Krause, Klaus-Peter: Geschichte der Jugendweihe Jugendweihe Deutschland e.V.. Viitattu 15.11..2007. (saksaksi)
7. ↑ Konfirmasjon 28.01.2004. Human-Etisk Forbund. Viitattu 27.8.2007. (norjaksi)
8. ↑ Sidmennt, the Icelandic Ethical Humanist Association (alaotsikko Civil Confirmation Program) huhtikuu 2005. Siðmennt. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
9. ↑ Humanist confirmation in Norway - a rite of passage has come of age (alaotsikko CONFIRMATION- CONFIRMATIONS ) 08.06.2007. Human-Etisk Forbund. Viitattu 18.9.2007. (englanniksi)