Sukupuolirooli
Wikipedia
Sosiologiassa sukupuoliroolit kuvaavat kummallekin sukupuolelle ominaista käytöstä ja vastuita tietyssä yhteisössä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kulttuurisia näkökulmia
Mies ja nainen nähdään länsimaisessa sukupuolijärjestelmässä vastakkaisina ja toisensa poissulkevina: mies on aktiivinen, nainen passiivinen; mies on rationaalinen, nainen emotionaalinen; mies on voimakas, nainen heikko; mies on itsenäinen, nainen riippuvainen. Kukaan luonnollinen mies tai nainen ei vastaa koskaan täysin miehen tai naisen stereotyyppiä, sillä miehen ja naisen stereotyypit ovat kaavamaisia ja jäykkiä ja toisensa poissulkevia.
Luonnolliset miehet ja naiset voivat joko pyrkiä saavuttamaan nämä miehen tai naisen ihannetyypit, kieltää ne kokonaan, olla kiinnittämättä niihin huomiota. Useimmiten ihmiset poimivat omaan itseensä eri piirteitä kummastakin stereotyypistä ja myös käyttäytyvät eri tilanteissa eri tavoin. Siinä missä stereotyyppinen mies on rationaalinen, voi luonnollinen mies olla tentissä rationaalinen ja vauvaa nukuttaessa emotionaalinen. Siinä missä stereotyyppinen nainen on heikko, voi luonnollinen nainen olla voimakas tatamilla jujutsuharjoituksissa ja heikko flirttaillessaan.
Ajatukset "sopivasta" käytöksestä sukupuolille vaihtelevat kulttuureittain, silti jotkut piirteet ovat levinneempiä kuin toiset. Esimerkiksi useimmissa nykyisissä ja tiedetyissä historiallisissa kulttuureissa sotaisa taistelu on nähty useimmiten (tai ainoastaan) sopivaksi miehille, kun lastenhoito taas on nähty useimmiten (tai ainoastaan) naisten alueeksi.
Muut näkökohdat voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi eri aikojen ja paikkojen suhteen. Esiteollistuneessa Euroopassa esimerkiksi lääkärin ammatti (muu kuin kätilö) oli yleisesti nähty miesten etuoikeudeksi. Kuitenkin Venäjällä terveydenhuolto nähtiin useammin feminiinisenä roolina. Tulokset näistä näkökulmista voidaan nähdä nykyisessä yhteiskunnassa, jossa Euroopassa lääketiedettä harjoittavat useimmiten miehet, kun taas pääosa venäläisistä tohtoreista on naisia.
[muokkaa] Luonto vs. kasvatus -kiista
Asiantuntijat kiistelevät keskenään siitä, onko sukupuolten käyttäytyminen biologisista tekijöistä johtuvaa vai ovatko käyttäytymismallit yhteisöllisen ympäristön tuotetta. Kuten useissa tämäntyyppisissä väittelyissä, useimmat tiedemiehet katsovat että molemmat tekijät vaikuttavat sukupuoliroolien kehittymiseen. Kuitenkaan kummankaan suhteellisesta osuudesta eroihin tai niiden vaikutuksista käytäntöön ei ole vielä varmuutta.
[muokkaa] Esimerkkejä läntisistä sukupuolirooleista
1900-luvun alussa läntiset sukupuoliroolit pohjautuivat sukupuoliohjeellisuuteen ja ne olivat verraten kiinteät. Ne jotka rikkoivat näitä rooleja, kuten nainen korkeapalkkaisessa työssä, kärsivät usein paheksunnasta ja syrjinnästä.
- "Mies" nauttii seksistä, rakentaa uraa ja kokee vaikeaksi tunteiden ilmaisemisen.
- "Nainen" käyttää kosmetiikkaa ja haluaa mennä naimisiin, perustaa perheen ja olla kotiäiti.
- "Naismainen mies" on mies, jolla on enemmän tai vähemmän stereotyyppisiä naismaisia piirteitä.
- "Tyttö" pukeutuu hameeseen ja omistaa leninkejä, leikkii nukeilla, pitää vaaleanpunaisesta, kasvattaa pitkän tukan ja haluaa meikata.
- "Poikatyttö" on tyttö, joka käyttäytyy kuten stereotyyppinen poika.
- "Poika" pukeutuu housuihin, pitää sinisestä, leikkii tinasotilailla, osallistuu kilpailuhenkisiin joukkuepeleihin, nauttii tappelusta, ei itke ja hänellä on lyhyet hiukset.
- "Tyttöpoika" on poika, joka käyttäytyy kuten stereotyyppinen tyttö.
Yllä olevien kaltaiset kapeasti määritellyt sukupuoliroolit tunnistetaan yleisesti stereotyypeiksi. Seksuaalisen vallankumouksen, homojen vapautumisen ja feminismiliikkeiden jälkeen 1950-luvulta vuosisadan loppuun (erityisesti 1960-luku), uusia rooleja vapautui länsimaisissa yhteiskunnissa. Kuitenkin stereotyypit elävät ja vaikuttavat edelleen joskin vähemmän räikeinä versioina. Roolien vapautuminen tapahtui ensin naisten taholta, mikä johtunee siitä että naisten roolit tuntuivat selvemmin rajoittavilta kuin miesten yhteiskunnassa, jossa naisiin yhdistetyt ominaisuudet arvostukset estivät heitä saavuttamasta itsenäistä asemaa ja arvostusta julkisessa elämässä ja jossa miehiset ominaisuudet arvostetaan naisisten yli. Miesten roolien rajoittavuuteen havahduttiin paljon myöhemmin. Ajat kuitenkin muuttuvat ja nykyään miehillekin aletaan jo sallia perinteisesti naisten alaa olevia asioita kuten lastenhoito. Miehen mallin rajoittuneisuuteen on iskenyt maskulismi, joka pyrkii vapauttamaan miehet kahlitsevista roolimalleista.
Unisex tarkoittaa samaa molemmille sukupuolille ja viittaa esim. vaatetukseen.
[muokkaa] Katso myös
- sukupuoli- ja seksuaalisuusoppi
- sukupuolioppi
- sukupuoli-identiteetti
- seksuaalinen suuntautuminen
- feminismi
- maskulinismi
- symbolivuorovaikutus
- yläosattomuus
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Braidotti, Rosi: Riitasointuja. (Alkuteos: Patterns of Dissonance: An Essay on Women in Contemporary French Philosophy, 1991.) Suomennos: Päivi Kosonen et al.. Tampere: Vastapaino, 1993. ISBN 951-9066-66-7.
- Koivunen, Anu & Marianne Liljeström (toim.): Avainsanat: 10 askelta feministiseen tutkimukseen. 2. painos 2004. Tampere: Vastapaino, 1996. ISBN 951-9066-96-9.
- Sipilä, Jorma & Arto Tiihonen (toim.): Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan. Tampere: Vastapaino, 1994. ISBN 951-9066-85-3.
