Tyresö

Wikipedia

Tyresö kommun
vaakuna sijainti
Lääni	Tukholman lääni
Maakunta	Södermanlanti
Keskuspaikkakunta	Bollmora (osana Tukholman taajamassa)
Pinta-ala - Josta vettä	101 km² 32 km²
Väkiluku - Väestötiheys	41 230 594,43 as/km²
Verkkosivut	www.tyreso.se
Kuntakoodi	0138
Tiedot SCB:sta 2006-03-31

Tyresö on kunta Suur-Tukholman alueella Keski-Ruotsissa, Tukholmasta kaakkoon, Itämeren rannalla. Kunta on ruotsin kahdenkymmenen pienimmän joukossa pinta-alaan nähden, ja kahdenkymmenen tiheimmin asutun joukossa. Suuri osa Tyresön asutuista alueista on osana Tukholman taajamassa.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Kunnan sisäinen jako 2.1 Kunnanosat 2.2 Taajamat 2.3 Asuinalueet 3 Maantieto 4 Yhteydet 5 Ystävyyskaupungit 6 Merkittävia asukkaita 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat alueelle, mikä nykyään on Tyresön kunta, suurin piirtein 3000-luvulla eaa. Vakinaista asutusta ei muodostunut ennen noin 600-lukua. Tältä esihistorialliselta ajalta on hautoja ja muita jäännöksiä.

Tyresön maatilalla on alkunsa 1300-luvulla. Maatila oli suurimmillaan 1600-luvulla, miltei kaikki nykyisen kunnan pinta-ala kuului siihen. Tyresön linna ja Tyresön kirkko ovat tältä vuosisadalta.

Tyresö oli tärkeä teollisuuskeskus Tukholman alueella 1500-luvun ja 1800-luvun välillä vesivoiman takia, joita pystyttiin muodostamaan virtoihin järvien välillä. Vesipyörät kunnan vaakunassa edustavat kolmea laitosta Nyforsissa, Uddbyssä ja Follbrinksströmmenissä. Teollisuuksiin kuuluivat myllyjä, valssaamoita, paperitehtaita, pajoja, sahalaitoksia, ja tiilinvalmistamo. Näistä vanhoista vesivoimaisista teollisuuksista ei ole mitään jäljellä nykyään. Uddbyn mylly paloi 1895 ja sen tilalle rakennettiin vesivoimala sähköntuotantoon. Tämä on vielä jäljellä nykyään, ja on ainoa laatuaan Tukholman alueella nykyään.

1900-luvun alussa Tyresön maatilan suuria maa-alueita alettiin paloitella, ja vapaa-ajantaloja alettiin rakentaa. Brevikin alueella rakennettiin aika eksklusiivisiä vapaa-ajantaloja. Rakennustahti kasvi reilusti vuosisadan ensimmäisillä vuosikymmenillä. 1950-luvusta eteenpäin aloitettiin vapaa-ajantalojen uudelleenrakentaminen vakituisasuimistoksi suuressa mittakaavassa.

1950-luvusta eteenpäin koki Bollmora suuren kasvuvauhdin, etenkin Lex Bollmora-lain jälkeen, joka salli kunnallisten kiinteistöyhtiöitten toimia muissa kunnissa kun heidän omassa. Kunnalliskeskusta muodostui Bollmorassa, Bollmora Centrum, joka vihittiin käyttöön vuonna 1965. Miljoonaohjelma (Miljonprogrammet) laittoi omaleimaisuutensa Tyresöhön, etenkin Bollmoraan, jossa monet asuinalueista on ohjelmasta.

Laajenevalla 1950-luvulla ja eteenpäin, Tyresön asutusluku on kasvanut noin 5 000:esta nykyiseen vähän yli 40 000:een.

Keskus Bollmorassa rakennettiin uudelleen 1990-luvun alussa katetuksi ostoskeskukseksi, ja nimettiin uudelleen Tyresö Centrumiksi.

Elokuussa 1999 iso metsäpalo tuhosi noin 10% Tyrestan kansallispuistosta.

[muokkaa] Kunnan sisäinen jako

Tyresön kunnassa ei ole hallinnollisia jakoja, mutta muita enemmän ja vähemmän virallisia jakoja on.

[muokkaa] Kunnanosat

Tyresön kunnassa on pääasiassa kolme kunnanosaa. Tämä on arkipäivällinen viitekehys kunnan eri osista.

• Bollmora luoteessa — koostuu 2–8-kerroksisista kerrostaloista, rivitaloista ja omakotitaloista, ja muutamia teollisuusalueista. Tyresön kesuksta sijaitsee täällä.
• Trollbäcken lännessä — koostuu pääosin omakotitaloista
• Vanha Tyresö (Gamla Tyresö) idässä ja etelässä — idässä koostuu omakoti-, paritalo, ja rivitaloista, ja kesämökeistä josta suuri osa muutetaan vuoden-ympäri asumikseen. Tyresön linna ja Tyresön kirkko 1600-luvulta löytyy myös täältä. Etelässä on iso metsä, joka sisältää noin puolet Tyrestan kansallispuistosta.

[muokkaa] Taajamat

Asuinluku taajamista kunnan rajojen sisällä

• Brevikin niemimaa: 1 556
• Raksta: 537
• Tukholma (osana): 36 483

[muokkaa] Asuinalueet

Asuinluku asuinaluetta kohden 1. tammikuuta 2004

• Trollbäcken: 11 715
• Bollmora: 8 494
• Krusboda: 3 717
• Tyresö Strand: 2 874
• Itäinen Tyresö: 2 721
• Itä-/Länsi-Farmarstigen: 2 668
• Öringe: 2 548
• Granängsringen: 2 187
• Fårdala: 1 657
• Lindalen: 1 445
• ei eritelty: 71
• Yhteensä: 40 097

[muokkaa] Maantieto

Suurin osa Tyresöstä on Södertörnin niemimaalla, ja muutamia saaria Itämeressä, joista Ägnö ja Härsö ovat suurimmat. Tyresössä on monia järviä, joista suuri osa kuuluu Tyresån järvijärjestelmään. Etelässä on iso vanha metsä josta osa kuuluu Tyrestan kansallispuistoon, ja muita suuria osia on muissa luonnonsuojelualueissa.

Maasto on tyypillinen alueelle, matalia kukkuloita ja laaksoja muodostettu osittain viime jääkaudesta. Korkein piste on Telegrafbergenillä, 84 m meren pinnasta.

Tyresöllä on maaraja Tukholmaan luoteessa, Nackaan pohjoisessa, ja Haningeen etelässä. Järviraja Huddingeen lännessä, ja meriraja Värmdöhön idässä ja koillisessa.

[muokkaa] Yhteydet

Tyresö on noin kahdenkymmenen–kolmenkymmenen minuutin päästä Keski-Tukholmasta julkisella liikenteellä. Eräät päälinja-autolinjoista ovat 806, 807, 815, 872, 873, 875 Gullmarsplanilta, ja 812, 813, 815X, 818 Keski-Tukholmasta, ja 840 Haningesta ja Nackasta. Päätiet sisältää läänitie 229 – moottoritie Tukholmaan, ja läänitie 260 etelään Haningeen ja pohjoiseen Nackaa kohden.

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Cēsis, Latvia (vuodesta 1991)
• Porvoo, Suomi (vuodesta 1966)
• Savigny-le-Temple, Ranska (vuodesta 1985)
• Wejherowo, Puola (vuodesta 1993)

[muokkaa] Merkittävia asukkaita

• Ingvar Carlsson, poliitikko — entinen Ruotsin pääministeri

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Tyresö kommuns webbplats