Teide
Wikipedia
Teide | |
---|---|
Korkeus | 3 718 m |
Sijainti | Teneriffa, Kanariansaaret, Espanja |
Koordinaatit | |
Tyyppi | Kerrostulivuori |
Purkautunut viimeksi | 1909 |
Ensimmäinen nousu huipulle | 1582 – Sir Edmund Scory |
Teide on Kanariansaarten Teneriffalla sijaitseva tulivuori. Se on Espanjan korkein huippu joka nousee 3 718 metriä merenpinnasta ja noin 7000 metriä ympäröivän meren pohjasta. Se on maailman kolmanneksi suurin tulivuori ja korkein Atlantin saarten vuorista.
Nimi Teide on suhteellisen tuore ja espanjalaisten vuorelle antama. Saaren alkuperäisasukkaat guanchit antoivat sille nimen Echeyde. 1700- ja 1800-luvuilla sitä kutsuttiin myös Pico-vuoreksi, mistä juontaa juurensa myös kuun Sateiden meren (Mare Imbrium) laidalla Teneriffa-vuoristossa (Montes Tenerife) sijaitsevan Mons Picon nimi.
Teide on viimeksi purkautunut vuonna 1909. Sitä edeltäneet merkittävät purkaukset sattuivat vuosina 1704–1706 ja 1798. El Teideä on pidettävä edelleenkin toiminnassa olevana ja se kuuluu niiden 16 tulivuoren joukkoon, jotka luonnonmullistusten aiheuttamien tuhojen ehkäisemiselle omistautunut kansainvälinen vulkanologien yhdistys IAVCEI on määritellyt tarkimmin maailmassa seurattaviksi.
Vuori ja sitä ympäröivä 48-kilometrinen kaldera Las Cañadas kuuluvat Parque Nacional del Teide -kansallispuistoon. Puisto on perustettu vuonna 1954, ja se on Kanarian saarten suosituimpia matkailukohteita.[1] Se on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2007.[2]
Las Cañadasin kalderan synnytti noin 150 000 vuotta sitten sattunut voimakas räjähdyspurkaus. Puistoa halkoo koillisesta lounaaseen tie, jonka varrella 2356 metrin korkeudessa sijaitsee huipun tuntumaan nousevan köysiradan ala-asema.
Köysiradan yläasema on 3555 metrin korkeudessa. Sieltä on mahdollista sään salliessa nousta itse huipulle kiipeämällä viimeiset 200 metriä jalan. Nousu edellyttää kirjallista lupaa, joka on etukäteen haettava Teneriffan kansallispuistojen valvontatoimistolta saaren pääkaupungista Santa Cruzista (Calle Emilio Calzadilla 5, 4. krs.).
[muokkaa] Kansallispuiston kasvit ja eläinkunta
Teiden rinteillä valunut laava on rapautuneet ravinnerikkaaksi, mutta ohueksi maakerrokseksi, jolla elää monenlaisia kasvilajeja. Puistosta on määritetty 168 putkilokasvilajia, joista 33 on endeemisiä Teneriffan lajeja. [3]
Teiden keskirinteiden metsien valtalaji on kanarianmänty (Pinus canariensis). Kalderan suojaisilla sisärinteillä kasvaa madeirankataja (Juniperus cedrus). kenttäkerroksen kasveista tyypillinen on valkokukkainen varpu Spartocytisus supranubius. Punakukkainen neidonkielen sukuinen Echium wildpretii herättää huomiota lähes kolmemetrisillä kukinnoillaan.
Kaikki kasvit ovat sopeutuneet korkean paikan ilmastoon: voimakkaaseen auringonpaahteeseen, kuivuuteen ja suuriin lämpötilanvaihteluihin.
Kansallispuistossa elää useita selkärangattomien eläinten lajeja, joista 40 % on endeemisiä Kanarian lajeja, ja 70 lajia tavataan vain tässä kansallispuistossa. Selkärankaislajeja on sen sijaan melko vähän. Puistossa pesii kymmenen lintulajia. Liskoja on kolme endeemistä lajia. Puiston ainoita alkuperäisiä nisäkkäitä ovat lepakot. Muut nisäkäslajit ovat tulokkaita: kotihiiri, rotta, mufloni ja villiintynyt kotikissa sekä pohjoisafrikkalainen siililaji Atelerix algirus. [3]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Canaries-live.com
- ↑ UNESCO
- ↑ 3,0 3,1 Flora - Teiden National Park Tenerife Tourism Corporation.
Alcalá de Henaresin yliopisto ja historiallinen ympäristö | Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa | Altamiran luola | Antoni Gaudín työt | Aragonian mudéjar-arkkitehtuuri | Aranjuezin kulttuurimaisema | Atapuercan arkeologinen kohde | Ávilan vanha kaupunki | Barcelonan Sant Pau -sairaala ja katalonialainen musiikkipalatsi | Burgosin katedraali | Cáceresin vanhakaupunki | Catalanin romaaniset kirkot Vall de Boíssa | Córdoban historiallinen keskusta | Cuencan linnoituskaupunki | Doñanan kansallispuisto | Elchen palmumetsä | Escorialin luostari | Garajonayn kansallispuisto | Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri | La Lonja de la Seda de Valencia | Las Médulas | Lugon roomalaiset muurit | Méridan arkeologinen alue | Oviedon muistomerkit ja Asturian vanhan kuningaskunnan kirkot | Poblet-luostari | Monte Perdido (jaettu Ranskan kanssa) | Pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan | Salamancan vanhakaupunki | San Cristóbal de La Laguna | San Millánin Yuso- ja Suso-luostarit | Santa María de Guadalupe | Santiago de Compostela | Segovia | Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias | Tárracon arkeologinen kokonaisuus | Teiden kansallispuisto | Toledo | Úbedan ja Baezan renessanssimuistomerkit | Vizcayan silta | Välimeren syvänteen kalliomaalaukset