Sallan–Kuusamon alue
Wikipedia
Sallan–Kuusamon alue on yksi niistä alueista, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940. Alue vallattiin takaisin jatkosodan alussa, mutta luovutettiin uudelleen jatkosodan jälkeen 1944. Alue käsitti nimensä mukaisesti Sallan ja Kuusamon kuntien itäosat.
[muokkaa] Kuusamon luovutettu osa
Kuusamon luovutetun osan maapinta-ala oli vajaa 1 700 km², jossa sijaitsivat Paanajärvi, Tavajärvi, Vatajärvi, Enojärvi, Pukari ja Kenttikylä, joista Paanajärvi oli Kuusamon merkittävimpiä kyliä. Kuusamon osalla oli noin 2 100 asukasta. Luovutuksen myötä valtaosa asukkaista asutettiin toimintaansa jatkaneen Kuusamon alueelle.
[muokkaa] Sallan luovutettu osa
Sallan luovutetulla osalla sijaitsivat muun muassa Sallan kirkonkylä sekä Kuolajärven, Tuutijärven, Vuorijärven, Korjan, Sovajärven, Sallansuun, Lampelan, Kurtin (käsitti Ala- ja Yläkurtin) kylät. Siellä sijaitsi myös Kutsan luonnonpuisto.
[muokkaa] Nykytilanne
Nykyisin alue on osa Venäjää. Kuusamon entinen itäosa ja Sallan entinen kaakkoisosa kuuluvat lähestulkoon asumattomina Karjalan tasavallan Louhen piiriin sekä Sallan entinen itäosa, jossa asutusta on lähinnä vain Alakurtissa, Murmanskin alueen Kouteron piiriin.
