Raaseporin linna
Wikipedia
Raaseporin linna on ilmeisesti 1300-luvulla rakennettu linna Tammisaaren Snappertunassa. Linna mainitaan ensimmäistä kertaa historiallisissa dokumenteissa vuonna 1378. Arvellaan että mahtimies Bo Joninpoika Grip rakennutti ensimmäiset muurit paikalle 1360–70-luvuilla tasapainottaakseen Suomenlahden toisella puolella sijainneen vilkkaan hansakaupungin Tallinnan vaikutusta. Linna koki loistonsa 1400-luvulla, mutta Helsingin perustamisen jälkeen Raaseporin merkitys väheni, kunnes se vuonna 1553[1] hylättiin, ja se raunioitui.
Alun perin linna rakennettiin saarelle, mutta maankohoamisen johdosta linnanrauniot ovat nykyään sisämaassa. Maanpinnan nousu oli myös toinen merkittävä syy linnan hylkäämiseen. Linna sijaitsi strategisella paikalla, mistä syystä sen historiaan liittyykin useita taisteluita. 1800-luvun lopulta alkaen linnaa on restauroitu useaan otteeseen. Viimeisin restaurointi saatiin valmiiksi vuonna 1988. On kuitenkin epäselvää, minkä näköinen linna on aikoinaan ollut.
[muokkaa] Historiaa
Muun muassa kuningas Kaarle Knuutinpoika piti hallussaan Raaseporin linnaa, jossa hän asui kolmatta hallituskauttaan edeltäneen välivaiheen aikana.
Vuonna 1570 kuningas Juhana III läänitti linnaläänin alueen äidinpuoleisen setävainajansa ja tukijansa Lewenhaupt-perheelle, korottaen heidät kreivilliseen arvoon Raaseporin nimellä, jolloin Raaseporista tuli kreivikunta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ C J Gardberg: Kivestä ja puusta. Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. (Otava 2002) ISBN 951-1-17423-1
|
Keskiaikaiset keskuslinnat |
Koordinaatit:
