ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Perhe – Wikipedia

Perhe

Wikipedia

Matematiikassa perhe tarkoittaa joukkoa, jonka alkiot ovat joukkoja.
Saamelaisperhe vuodelta 1900
Saamelaisperhe vuodelta 1900

Perhe on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteisö, jossa usein vähintään kahden yksilön välillä on pitkäaikainen kiintymyssuhde.

Tavallisimmillaan perheeseen kuuluu kaksi eri sukupuolta edustavaa henkilöä sekä heidän mahdolliset jälkeläisensä eli lapset. Jos henkilöllä on lapsia, häntä kutsutaan äidiksi tai isäksi. Äiti ja isä elävät yhdessä joko avioliitossa tai avoliitossa. Nykyisin myös kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä tai yksinhuoltaja ja lapsi (tai lapset) voivat muodostaa perheen. Perhemuotoja on siis lukuisia.[1]

Ydinperhe on lapsiperhe, jossa vanhemmat ovat lapsien biologiset vanhemmat. Länsimaissa ydinperheestä tuli eräänlainen ihanne 1900-luvun puolivälissä. Uusperheiksi kutsutaan sellaisia perheitä, jossa isällä ja/tai äidillä on lapsia aiemmasta perhesuhteesta. Suomessa suurperheeksi lasketaan perhe, johon kuuluu isän ja äidin lisäksi vähintään kolme lasta. Suurperheitä hankitaan usein myös uskonnollisen vakaumuksen vuoksi: Suomessa suurperheet ovat yleisiä vanhoillislestadiolaisilla ja Herran kansalaisilla.

Sosiologiassa suurperheellä usein tarkoitetaan perhettä, jossa asuu kolme tai useampia sukupolvia (vertikaalinen) ja/tai useita sisaruksia (ydinperheitä) samassa taloudessa. Tutkimusten mukaan tällaisia suurperheitä on Suomessa esiintynyt lähinnä Itä-Suomen kaskiviljelyalueilla, ei koskaan Länsi-Suomessa. Mahdollisesti perheillä oli ennen myös palvelusväkeä, jotka saattoivat tulla perheen kanssa niin läheisiksi, että heidät miellettiin osaksi perhettä. Joskus myös lemmikkieläimet saatetaan laskea perheenjäseniksi.

Sateenkaariperheellä tarkoitetaan usein sellaista lapsiperhettä, joka ei muodostu heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Näitä ovat esimerkiksi nais- tai miesparin perheet tai ei-heteroseksuaalisen yksinhuoltajan perheet tai perheet, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa.[2]

Perheen yksiselitteinen määrittely on osoittautunut ongelmalliseksi kaikilla yhteiskunnan toiminnan tasoilla, ja perhe onkin jatkuvan määrittelykamppailun kohde. Käsitteenä perhe on normisidonnainen ja liittyy vallankäyttöön. Esimerkiksi perheen psykoterapauttisessa hoidossa (perheterapiassa) perheen määrittely liittyy läheisesti siihen, keitä ovat ne perheenä elävät henkilöt, joita yhdistää samasta ongelmasta puhuminen. Lastensuojelu korvaa biologisten vanhempien muodostaman perheen sosiaalisella perheellä. Laitoksissa kirjoilla olevista henkilöistä ei muodosteta perheitä. Sitä vastoin yksityisesti sijoitetut lapset muodostavat perheen.

Perhe on tärkeä osa niitä tapoja, joilla ihmiset ymmärtävät elämää ja luovat siihen rakenteita.

Edellä kuvatun kaltaiset ydinperhettä laajemmat perheet ovat edelleen yleisiä useimmissa maissa.

Monissa ei-moderneissa kulttuureissa, kuten monilla metsästäjä-keräilijäheimoilla, on yleistä kiinteiden parisuhteiden puute ja perhettä kollektiivisempi tapa hoitaa lapsia. Käsitys perheestä vaihtelee yleensäkin eri kulttuureissa ja eri aikoina.

[muokkaa] Kirjallisuus

  • Kaari Utrio: Perhekirja: eurooppalaisen perheen historia (Tammi, 1998) ISBN 951-31-1151-2 (sid.)
  • Kai Häggman: Perheen vuosisata: perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa (Suomen historiallinen seura, 1994) ISBN 951-8915-85-7 (nid.)
  • Familia. 6: Ydinperheen aika [toim. Kaari Utrio] (Tammi, 1997) ISBN 951-31-0508-3 (1/2 n., 6. osa)

[muokkaa] Lähteet

  1. http://www.stat.fi/meta/kas/perhe.html
  2. http://www.seta.fi/fi/setafi49.htm


Tämä yhteiskuntaan tai sosiologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -