Ohrid

Wikipedia

Pyhän Kaneon Johanneksen kirkko Orhidjärven rannalla

Ohrid on kaupunki Ohridjärven itärannalla Makedonian tasavallan lounaisosassa. Se on Ohridin maakunnan pääkaupunki. Ohridissa on lukuisia monumentteja ja nähtävyyksiä, ja vuonna 1980 kaupunki yhdessä Ohridjärven kanssa otettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

[muokkaa] Historia

Kaupunki perustettiin antiikin aikaan nimellä Lychnidos. Se sijaitsi Adrian meren sataman Dyrrachionini (Durrës) ja Bysantin toisiinsa yhdistävän Via Egnatia-tien varrella. Arkeologiset kaivaukset (kuten Polyconhous Basilica 400-luvulta) kertovat alueen kääntyneen jo aikaisin kristinuskoon. Lychnidoksen piispat osallistuivat useisiin ekumeenisiin kokouksiin.

Nimestä Ohrid on ensimmäinen merkintä vuodelta 879. Vuosien 990 ja 1015 välillä Ohrid oli (läntisen) Bulgarian pääkaupunki. Kaupungin yllä kohoaa yhä Samuil-tsaarin linnoitus. Vuosina 990–1018 Ohrid oli Bulgarian patriarkaatin keskus, mutta Bysantin vallattua kaupungin vuonna 1018 patriarkaatti supistui arkkipiispan istuimeksi ja Ohrid asetettiin Konstantinopolin patriarkaatin valvontaan.

Keskiajalla Ohrid oli tärkeä kulttuurikeskus, ja ajalta on säilynyt useita kirkkoja ja luostareita. Ohridin luostareissa on kirjoitettu uskonnollisia tekstejä 800-luvulta läthien, jolloin muinaiskirkkoslaavia alettiin kirjoittaa. Ohridia on pidetty myös kyrillisen kirjaimiston syntypaikkana. 1700-luvulle saakka Ohridin patriarkaatti oli vastuussa suurimmasta osasta balkanin ortodokseja. Lähes kaikki nykyään säilyneet kirkot ovat bysanttilaisten rakentamia, ja loput ovat peräisin lyhyeltä Serbian valtakaudelta keskiajan lopulla. Luostarien ja kirkkojen arkkitehtuurin ja taideaarteiden lisäksi Ohrid on tunnettu tyypillisestä balkanilaisesta kaupunkikuvastaan, joka on verrattavissa mm. Albanian Beratin ja Gjirokastërin kaupunkeihin.

1300-luvun lopussa kaupungin valloittivat osmanit, joiden hallussa alue pysyi vuoteen 1912 asti. Turkkilaisten aiheuttaman paineen vuoksi kaupungin kristitty väestö väheni osmanien valtakauden alussa, ja vuonna 1664 kaupungissa oli vain 142 kristittyä taloa. Tilanne muuttui 1700-luvulla, kun Ohridista tuli kauppakaupunki. Vuosisadan loppupuolella kaupungissa oli noin 5000 asukasta. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa Ohrid oli muun euroopanpuoleisen Osmanien valtakunnan tavoin levotonta aluetta. Puoli-itsenäiset feodaaliruhtinaat, kuten Mahmud Pasha Bushatlija ja Djeladin Beg hallitsivat Ohridia, eivätkä suostuneet maksamaan veroja keskushallitukselle käyttäen rahat omien armeijoidensa ylläpitoon. 1800-luvun loppuun mennessa Ohridissa oli 2409 taloa ja 11900 asukasta, joista 45 % oli islaminuskoisia.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

1400-luvun osmanimatkailija Evlia Celebian havaintojen tukeman legendan mukaan Ohridissa oli 365 kappelia, yksi jokaiselle päivälle. Nykyään määrä on huomattavasti pienempi, mutta keskiajalla Ohridia kutsttiin slaavilaiseksi Jerusalemiksi.