Navarran kuningaskunta
Wikipedia
| Reino de Navarra Navarran kuningaskunta |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 778 – 1589 | |||||||
|
|||||||
 |
|||||||
|
|
|||||||
| Valtiomuoto | monarkia | ||||||
| Hallitsija | Navarran kuningas | ||||||
| Pääkaupunki | Pamplona | ||||||
| Uskonnot | katolinen kirkko | ||||||
| Yleisimmät kielet | baski ja espanja | ||||||
| Edeltäjä(t) | frankkien valtakunta | ||||||
| Seuraaja(t) | Espanja, Ranska (Basse-Navarren maakunta) |
||||||
Navarra on Pyreneiden vuoriston molemmin puolin sijainnut keskiaikainen kuningaskunta, jonka juuret olivat baskijohtaja Eneko Aritzan valitsemisessa Pamplonan alueen kuninkaaksi (perimätiedon mukaan vuonna 824) ja johtaessa kapinaa frankkeja vastaan. Kuningas Sancho II Garces hallitsi vuosina 970–994, jotka vuosiluvut ensimmäisinä maan historiassa ovat tarkat ja jolta ajalta on kirjallistakin aikalaisaineistoa. Pamplonan kuiningaskunnan nimeksi vakiintui vähitellen Navarra, 1100-luvulle mennessä.
Navarran Sancho III sai alueensa kasvatettua niin, että se käsitti puolet pohjoista Espanjaa, mutta hän jakoi maansa neljälle pojalleen, joista vanhin, Ferdinand I, perusti myöhemmän Kastilian kuningaskunnan. Navarran kuningaskunta oli eräs keskiaikaisen Pyreneiden niemimaan useasta itsenäisestä kuningas- ja ruhtinaskunnasta, ja aika ajoin se oli yhdistettynä toisiin. Aragoniasta irtautuminen 1134 oli eräs legendojen myöhemmin tärkeäksi nostama tapahtuma.
Navarran siteet ranskalaisiin muodostuivat pysyviksi 1200-luvusta alkaen, jolloin Champagnen kreivit perivät Navarran kruunun. Filip IV Kauniin ja tämän poikien aikana (1277–1328) Navarra kuului Ranskan hallitsijalle, mutta eriytyi taas itsenäiseksi, kun Navarran kuningatar Johanna II ei voinut naisena periä Ranskan kruunua. 1400-luvulla kuningatar Blanka I avioitui Aragonian myöhemmän kuninkaan kanssa, joka Blankan kuoltuakin piti maan itsellään. Heidän yhteisen tyttärensä aviomiehen myötä Navarran valtaistuimelle nousi Foix-suku. Aragonian kuninkaan myöhemmästä aviosta ollut poika, Espanjan Ferdinand Katolinen, valloitti Pyreneiden eteläpuolisen osan Navarrasta 1512.
Foixien perilliset, Albret-sukuiset ruhtinaat jatkoivat piskuisen Navarran kuninkaan tittelillä eteläranskalaisten ruhtinaskuntiensa hallitsemista, kunnes vuonna 1589 heidän Bourbon-sukuinen perillisensä Navarran kuningas Henrik III nousi Ranskan valtaistuimelle Henrik IV:nä ja perusti Ranskaa hallinneen Bourbonin hallitsijasuvun, jolloin Navarra lopullisesti joutui personaaliunioniin Ranskan kanssa.
Henrikin poika Ranskan Ludvig XIII liitti Navarran Ranskaan muodollisestikin, mutta vielä 1800-luvulla Ranskan hallitsijat käyttivät "Ranskan ja Navarran" kuninkaan arvonimeä. Navarran eteläinen osa, joka muodostaa nykyisin Espanjan autonomisen alueen Navarran, oli jo aiemmin liitetty Espanjaan. Pyreneiden pohjoispuolellakin olevaa Navarran osaa kutsutaan (Ranskan) Navarraksi, mutta alue on osa ranskalaista departementtijärjestelmää eikä hallinnollisesti käytä Navarran nimeä.
Molemmat alueet kuuluvat niin sanottuihin historiallisiin baskialueisiin eli alueisiin, joilla on historiallisesti puhuttu baskin kieltä.
[muokkaa] Lähteet
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
