Närhi

Wikipedia

Närhi
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Varikset Corvidae Suku: Garrulus Laji: glandarius
Kaksiosainen nimi
Garrulus glandarius (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Närhi Wikispeciesissä   Närhi Commonsissa

Närhi (Garrulus glandarius) on värikäs varislintu, joka oppii matkimaan kuulemiaan ääniä.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

32–35 cm pitkä lintu, jonka siipien kärkiväli on 54–58 cm. Sen pääväri on punaisenharmaa ja pyrstö mustahko. Pyrstön tyvi ja yläperä ovat valkoiset. Sen siivet ovat mustat ja siiven peitinhöyhenet siniset ja mustajuovaiset. Naamassa on musta viiksijuova. Otsa- ja päälaenhöyhenet ovat usein pörhistettyinä. Lennossa kiinnittyy huomio valkoisena loistavaan yläperään. Aukealla paikalla lento on epävarman näköistä ja hoippuvaa, mutta metsässä närhi lentää taitavasti ja äänettömästi. Tavallisin ääni on voimakas, ruma rääkäisy. Laulua kuulee erityisesti maalis–huhtikuussa. Se on hiljaista rupattelua, missä on matkintoja ja kitiseviä ääniä.

Vanhin suomalainen rengastettu närhi on ollut 13 vuotta 5 kuukautta 29 päivää vanha.^[1]

[muokkaa] Levinneisyys

Laaja levinneisyysalue kattaa Länsi-Eurooppaa, sekä Luoteis-Afrikasta aina Aasian itärannikolle asti. Euroopassa (ei Venäjää) pesii 5–10 miljoonaa paria närhiä. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 120 000 – 160 000 paria. Lappia lukuun ottamatta närhi on yleinen koko Suomessa. Osa närhistä vaeltaa syksyisin, tavallisesti lyhyitä matkoja, mutta joskus satojakin kilometrejä. Baltian rannikolla ja Puolassa havaitaan voimakasta närhimuuttoa syksyisin. Nämä linnut ovat todennäköisesti kotoisin Venäjältä.

[muokkaa] Elinympäristö

Asuu tiheissä kuusivaltaisissa havumetsissä ja sekametsissä. Pesii usein havupuun tai pensaan latvan lähettyville.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä on tavallisesti kuusessa, harvoin jossain muussa puussa, ja muutaman metrin korkeudella. Usein rakentaa pesänsä rakennusten seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle. Pesä on kuivista risuista rakennettu, ja pesämalja on vuorattu hienoilla juurilla ja karvoilla. Tavallisesti närhi munii huhtikuun lopussa – toukokuussa 5–8 munaa, jotka ovat harmaanvihreitä ja ruskeatäpläisiä. Naaras hautoo munia 16–18 vuorokautta, jonka jälkeen molemmat emot ruokkivat poikasia noin kolme viikkoa.

[muokkaa] Ravinto

Kaikkiruokainen lintu. Kaivaa syksyisin maahan mm. tammenterhoja talven varalle. Talvisin vierailee lintulaudoilla.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Rengastajatoimikunta: Rengastajan vuosikirja 2005.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Närhi Radio Suomen luontoäänenä
• Korpimäki, Erkki 1982: Närhen Garrulus glandarius pesinnät tuulihaukkapöntössä ja ladossa. – Lintumies 4.1982 s. 188. LYL.
• Väisänen, Olavi 1987: Tervapääsky närhen saaliina. – Lintumies 1.1987 s. 38. LYL.