Multia

Wikipedia

Multia

vaakuna	sijainti
www.multia.fi
Sijainti	62°24′30″N, 24°47′40″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Keuruun seutukunta
Perustettu	1868
Pinta-ala	765,61 km² 148. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	733,37 km²
– sisävesi	32,24 km²
Väkiluku	1 975 341. suurin 31.5.2008 ^[2]
– väestötiheys	2,69 as/km² (31.5.2008)
Kunnallisvero	19,00 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Jukka Kivitalo

Multia (ruots. Muldia) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu vajaat parituhatta henkeä ja se on yksi harvimmin asutuista kunnista Oulun läänin eteläpuolella. Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla ja kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskeisen Suomen korkein kohta.

Multian naapurikunnat ovat Keuruu, Petäjävesi, Pylkönmäki, Saarijärvi, Uurainen ja Ähtäri.

[muokkaa] Historiaa

Multian Lovisa Charlottan kirkko valmistui 1796. Kirkko on saanut nimensä samana vuonna valtaistuimelle nousseen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin lyhytaikaisen kihlatun mukaan. Lovisa Charlotta oli Mecklenburg-Schwerinin ^[4] prinsessa. ^[5] Multia kuului tuolloin Keuruun kirkkoherrankuntaan. Vuonna 1831 Multia sai kappeliseurakunnan oikeudet. Itsenäistymisajatus pantiin alulle 10.10.1858 pidetyssä kappelikokouksessa. Pitkä itsenäistymisprosessi Keuruun kunnasta saatiin päätökseen 1898, jolloin Multia sai oman kunnallishallintonsa. Kansakoulu aloitti toimintansa Multialla 1880, ja ensimmäinen kyläkoulu perustettiin Sahrajärven kylälle 1897. ^[6]

Multian väkiluku kasvoi voimakkaasti 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 1860 väkiluku oli 2226, vuoden 1917 lopulla 4125. Viime vuosisadan puolivälissä asukkaita oli noin 4400. Syrjäkylien autioituminen alkoi 1960-luvulla. ^[7]

[muokkaa] Multian kyliä

Haarajärvi, Isojärvi, Karhila, Kirkonkylä, Kopola, Linna-Peurala, Nikaranperä, Pirttiperä, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo, Väätäiskylä. Kuntakeskus sijaitsee Sinerväjärven rannalla. ^[8]

[muokkaa] Tapahtumia Multialla

Potkukelkkailun MM-kilpailut joka vuosi helmi-maaliskuussa. Osanottajia useasta maasta.
Multiaista Satoa, kulttuuri- ja viihdetapahtuma vuodesta 1998 alkaen heinäkuun lopulla. Järjestäjä Multiaista Satoa ry.^[9]

[muokkaa] Tunnettuja multialaisia

Arvo Ahonen, kansanedustaja (1918-1991)
Tyko Elo, kuvataiteilija, graafikko
Anita Erämies, korkeushyppääjä
Kalevi Hakasalo, opettaja, pianisti, Director Musices, kotiseutuneuvos, Multia-Seuran puheenjohtaja
Kimmo Hakasalo, pianisti
Anita Hannunen, kuvataiteilija
Timo Hannunen, kuvanveistäjä
Päivi Heikinheimo, altto
Anna-Leena Kangas, alttoviolisti
Kalle Kangas, sellisti
Minna Kangas, violisti ^[10]
Urho Karhumäki, kirjailija, olympiavoittaja (1891-1947)
Jukka Kivitalo, kunnanjohtaja
Veikko Koppinen, kenraali, rajavartiolaitoksen päällikkö
Jukka Kuuranne, valo- ja äänisuunnittelija ^[11]
Varma Lahtinen, näyttelijä (1894-1976)
Pia Mannisenmäki, näyttelijä
Lauri Oinonen, rovasti, kansanedustaja
Pentti Papinaho, kuvanveistäjä, professori (1926-1992)
Maija Pekkanen, pukusuunnittelija / teatteripuvustus
Erkki Pohjanheimo, tv-tuottaja ja ohjaaja, laulaja
G.A. Raitanen, valtiopäivämies (1837-1892) ^[12]
Markku Rautonen, toimittaja, kirjailija
Riitta Riihonen, pukusuunnittelija / teatteripuvustus, valokuvaaja
Sari Salmela, pukusuunnittelija / teatteripuvustus
Tauno Sipilä, maastohiihtäjä, olympiahiihtäjä
Fredrik Valkeisenmäki, talousneuvos, Saarijärven Paavo –lehden perustajia
Raimo Reinikainen, taidemaalari
Marja-Leena Valkola, taidemaalari
Reima Viitala, opettaja, Semmareitten eli Seminaarimäen mieslaulajien johtaja ^[13]
Taavi Vilhula, kansanedustaja, maatalousministeri (1897-1976)
Einari Vuorela, runoilija (1889-1972). Kävi koulunsa Multialla, asui Multian ja Keuruun rajalla, juuri Keuruun puolella. Kirjoitti sanat Juhani Pohjanmiehen Multian lauluun.

[muokkaa] Multialaisia sukujuuria

Eino Grön, laulaja
Samuli Heimonen, taidemaalari
Isto Hiltunen, laulaja
Ile Kallio, kitaristi, säveltäjä
Emma Kangas, violisti
Leevi Kuuranne, näyttelijä (1915-1965)
Malla Kuuranne, lausuntataiteilija, Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön laitoksen johtaja
Kaija Kärkinen, laulaja
Pauliina May (Pohjanheimo), laulaja
Kirsi Neuvonen, kuvataiteilija, taidegraafikko
Petriikka Pohjanheimo, näyttelijä
Irma Urrila, sopraano
Jarmo Valkola, FT, elokuvaprofessori

[muokkaa] Multia-triviaa

Kälviällä 1980-luvun lopulla toimineen SeLaVii-yhtyeen tuotantoon kuuluu sanoitus "Kuolen mieluummin Varsovassa kuin Multialla..."
Multiainen on alkuperäinen multialainen, Multialla syntynyt. Multialainen on muualta Multialle muuttanut. Vrt. kesätapahtuma Multiaista Satoa.