Luoto
Wikipedia
Larsmo Luoto |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.larsmo.fi | |||||
Sijainti | |||||
Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Pohjanmaan maakunta | ||||
Seutukunta | Pietarsaaren seutukunta | ||||
Perustamisvuosi | 1867 | ||||
Pinta-ala - maa - sisävesi - meri |
853,61[1] km² 142,39 km² 34,07 km² 677,15 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
4 588[2] (29.2.2008) 33,2 as/km² |
||||
Kunnallisvero | 18,50 % (2008) | ||||
Kunnanjohtaja | Gun Kapténs |
Luoto (ruots. Larsmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4 588 ihmistä ja sen pinta-ala on 853,61 km² josta 34,07 km² on sisävesistöjä. Väestötiheys on 33,2 asukasta/km². Saaristokunta, joka on silloilla yhteydessä mantereeseen.
Luodon muut naapurikunnat ovat Kruunupyy ja Pedersören kunta.
Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 92,9 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä ja 6,1 prosenttia suomenkielisiä. Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta.
Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan korkeasta syntyvyydestä. Tämä taas on, toiseksi, seuraus vahvasta lestadiolaisuudesta. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu lestadiolaiseen liikkeeseen. Kolmanneksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on saanut leipänsä teollisuustyöstä. Tämä taas on johtanut siihen, että poliittinen vasemmisto on ollut vahva verrattuna naapurikuntiin. Luoto oli ensimmäinen ruotsinkielinen kunta Pohjanmaalla, jossa oli vasemmistoenemmistö (vuonna 1964). SDP:n ohella myös SKDL:llä oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Viidenneksi koulutustaso on perinteisesti ollut varsin alhainen, myös naapurikuntiin verrattuna.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kylät ja kyläosat
- Kylät: Eugmo, Luoto (Larsmo)
- Kyläosat: Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Risö, Risöhäll
[muokkaa] Nähtävyyksiä
- Kirkko, puurakenteinen 1700-luvun lopulta * 7 sillan saaristotie
- SS John Graftonin muistomerkki (Orrskär) ja aselaiva Equity'n muistolaatta (Tolvmangrundet)
- Toimiva kotiseutumuseo
- Köpmanholmin maannousunäyttely ja kahvila/ravintola (jonne osa matkasta veneellä)
- Öuran kalastajakylä ulkosaaressa, jossa myös luontopolku
- Luodon-Öjanjärvi, Suomen suurin makeaveden tekoallas
[muokkaa] Lähteitä
- Fjalar Finnäs: Fruktsamheten i Larsmo. En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser. Åbo 1989.
- Gretel Braskén: Larsmo Socialdemokratiska förening 1936-1986. Larsmo 1986.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 16.3.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.3.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Oravainen - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vähäkyrö - Vöyri-Maksamaa |
Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vöyri - Ylimarkku - Ähtävä |