Vampula

Wikipedia

Vampula


vaakuna	sijainti

www.vampula.fi

Sijainti

61°01′35″N, 22°41′25″E

Perustamisvuosi

Huittinen (2009)

Pinta-ala
- maa
- sisävesi

143,8^[1] km²
142,34 km²
1,46 km²

Väkiluku
- väestötiheys

1 667^[2] (29.2.2008)
11,7 as/km²

Kunnallisvero

19,50 % (2008)

Kunnanjohtaja

Riku Siren

Vampula on Suomen kunta joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Se on perustettu vuonna 1867. Kunnan väkiluku on 1 667 ihmistä ja sen pinta-ala on 143,8 km², josta 1,46 km² on vesistöjä. Maapinta-alasta (142,34 km²) on metsää 64 km² ja peltoa 62 km². Väestötiheys on 11,7 asukasta/km².

Naapurikunnat ovat Alastaro, Huittinen, Köyliö ja Säkylä.

Vampula kuului Huittisten pitäjään, josta se irrotettiin omaksi pitäjäkseen vuonna 1867. Vuonna 1635 henkikirjan mukaan nykyisen Vampulan alueella asui 314 henkeä. Vuonna 1950 väkiluku on ollut suurimmillaan. Silloin asukkaita oli lähes 4000. Väkiluvun kasvun syynä oli karjalaisten evakoiden asuttaminen. Työpaikkojen puutteessa nuoriso kuitenkin vähitellen siirtyi muualle.

[muokkaa] Vampulan kunnan historiaa

Vanhan tarinan mukaan Vampulan nimi tulee Köyliön murteen sanasta vampo, palmikko. Köyliöläiset eränkävijät löysivät joskus kauan sitten nykyistä Vampulaa halkovan Loimijoen Kiltasaaresta surmatun neidon palmikon. Tästä syystä aluetta ryhdyttiin kutsumaan vampon löytöpaikaksi, Vampulaksi.

Vampula kuului hallinnollisesti satoja vuosia Huittisten suurpitäjään. Huittisten kaupunki on edelleen keskeinen osa vampulalaista elämää. Kuntaliitosta on suunniteltu jo useita vuosia.

Vuonna 1590 neljä talollista rakensi omalla kustannuksellaan pienen hirsikirkon. Tästä ensimmäisestä pyhäköstä on otettu aihe kunnan vaakunaan, johon on kuvattu rakentajien vertauskuvana risti ja neljä naulaa. Oman kunnallishallinnon Vampula sai vuonna 1867.

[muokkaa] Vampulan kylät

Hanhikoski, Harjunkylä, Honko, Horna, Huhtaa, Kotaja, Kukonharja, Kärväselä, Matkusjoki, Murto, Punola, Riittiö, Rutava, Sallila, Salmenoja, Siivikkala, Soinila, Soinilan Metsäkulma, Tamare, Pikku-Vampula, Vehka-Alho

[muokkaa] Harjunkylä-Kärväselä-Riittiö

Maantieteellisesti tämä alue on kantatie 41:n länsipuolella, Säkylänharjun kainalossa. Harjulta laskeuduttaessa kuiva kangasmetsä vaihtuu hiekkaisiksi pelloiksi ja lukuisiksi pohjavesilammiksi. Tämän alueen erikoisuuksia ovat arteesiset kaivot. Alueella on pohjavesi korkealla, mutta näitä arteesisia kaivoja ei ole keskusta-alueella. Harjualueella on 29 toimivaa maatilaa.

[muokkaa] Kukonharja

Kukonharja sijaitsee Vampulan kunnan koillisosassa ja rajanaapureita ovat Alastaro ja Huittinen. Hieman savinen mutta vedenlaadultaan puhdas Kourajoki virtaa läpi kylän. Kukonharjan kylässä on noin 120 taloutta, joista vapaa-ajan asuntoja on n. 20. Asukasmäärä on n. 270 henkilöä. Tyhjiä taloja ei kylässä juurikaan ole. Kylässä asuu paljon lapsiperheitä.

Kukonharja-nimestä kerrotaan: "Ennen muinoin, kun paimenet karjoineen kulkivat metsissä, sattuivat Vampulan Tamareen kylän paimenet eksymään ja joutuivat lopulta eräälle korkealle mäelle, jonka kautta myöhemmin kuljettiin Vampulan kirkkoon, josta syystä kallio sai nimekseen Kirkkokallio.Toinen paimenista kiipesi mäessä olevaan puuhun nähdäkseen missä he olivat ja huusi sitten maassa olevalle "Täällä näkyy talo." Kun toinen sitä epäili lisäsi vielä:"Kyllä se talo on, koska harja näkyy ja kukko kiekuu." Sitten he nimittivät tuntemattoman talon Kukonharjaksi ja se nimi on saanut sitten olla koko kylällä edelleenkin.

[muokkaa] Sallilan seutu (Sallila, Horna, Hanhikoski)

Sallilan seudun kylänrajat ovat Kantatie 41, Kujantie Rutavantiellä, Loimijoki ja kunnanraja Alastarolla. Muinaislöytöjen mukaan Sallilassa on ollut asutusta jo n. 3000 eaa., mutta vakiintunut asutus on muodostunut tiettävästi joskus 500-1000 jaa. Alue on entistä merenpohjaa ja antoi näin erinomaiset mahdollisuudet maanviljelylle ja karjanhoidolle ja soveltui myös tukinuittoon. Ensimmäinen kauppa perustettiin 1860-luvulla. Kylän pohjoispuolella virtaava Loimijoki on keskusta-alueen kaunistus niin kesällä kuin talvellakin.

Sekä kirkko, että Vampulan nykyinen ainoa koulu, samoin kuin kirjasto ja kunnantalo, kauppa ja pankki ja muutama muu palvelupiste sijaitsevat kaikki Sallilassa.

Vampulan ensimmäinen koulu rakennettiin Sallilaan Kylämäelle v. 1880. Lisärakennukset valmistuivat v. 1903 ja 1926, jolloin koulussa oli alakansakoulu, veistosali sekä opettajien asunnot. Opettajilla oli myös oma talli, navetta ja perunamaa. Peruskoulu aloitti Vampulassa 1.8.1973. Nykyisen muotonsa koulu sai v. 1978, jolloin vanhan tilalle rakennettiin täysin uusi. Kesällä 1997 kirjastona toiminut sivurakennus muutettiin luokkahuoneiksi. Keväällä 2002 uusittiin koulun katto. Koulussa on seitsemän opettajaa ja luokat 1-6. Oppilaita koulussa on hieman yli sata. Kansalaisopisto toimii myös koulun tiloissa.

Vampulan ensimmäinen kirjaston perusti v. 1862 pastori Creutlein kirkon sakaristoon. V. 1917 kunta perusti kantakirjaston Sallilan kansakoululle seurakunnan luovuttamista kirjoista. Myöhemmin kirjasto siirrettiin kunnantalolle. Vuonna 1980 kirjasto sai oman kiinteistön Sallilan koulun viereen. Koulun laajennettua v. 1997 kirjasto siirtyi nykyiselle paikalle vanhan Säästöpankin kiinteistöön. Lainoja vuonna 2001 oli yhteensä 23 982 eli 13,5 lainaa asukasta kohti. Lainaajia on kirjattu 521 henkeä. Aineistoa 31.12.2001 oli yhteensä 22 851 kappaletta. Aikakauslehtiä kirjasto tilasi 37 vuosikertaa ja sanomalehtiä 5 vuosikertaa. Hankintoja oli yhteensä 728.

[muokkaa] Talous

Asukkaiden pääasiallinen toimeentulo on vuosikausia perustunut etupäässä maatalouteen, joka on keskittynyt lähinnä sikatalouteen ja erikoiskasvituotantoon. Vampula on Suomen sikaisin kunta suhteessa väkilukuun. Siellä on nelisenkymmentä sikatilaa, joilla on enemmän sikoja kuin ihmisiä koko kunnassa. ^[3]^[4]. Vampulalaiset viljelykset tuottavat kaiken Suomessa teollisesti jalostettavan pinaatin^[5].

Nordkalk Oy louhii kalkkikiveä kolmesta Vampulan kunnan alueella sijaitsevasta louhoksesta ^[6].

Vampulan suurimmat työllistäjät ovat kunta ja Vampulan kauppakeskus^[7].

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Ensimmäinen kirkko Vampulaan rakennettiin Tamareen puolelle v. 1590. Sieltä se kaikkien muutosten ja uudelleen rakentamisen myötä siirtyi nykyiselle paikalle ja nykyiseen, arkkitehti F.H. Rancken suunnittelemaan muotoonsa v. 1894. Päätytornillisen ristikirkon alttaritaulu on V. Ylisen maalaama "Kristuksen kirkastus" vuodelta 1906.^[8]^[9]

Nähtävyytenä voisi myös pitää^lähde? kalkkikaivosta, joka on ollut ennen Euroopan suurin maanparannuskalkkitehdas.

Vampulassa on myös lentokenttä, jonka tunnus on EFVP.