Mooli
Wikipedia
Mooli (tunnus mol) on kemiassa käytetty ainemäärän yksikkö ja yksi SI-järjestelmän seitsemästä perusyksiköstä. Aikaisemmin siitä on käytetty myös nimitystä grammamolekyyli.
Mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, jossa on yhtä monta perusosasta kuin on atomeja tasan 12 grammassa hiili-12-isotooppia. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja tai muita hiukkasia tai hiukkasryhmiä. Mooli mitä tahansa ainetta vastaa siis yhtä monta grammaa kuin on aineen molekyylin tai muun perusosasen massa atomimassayksikköinä. Yhdessä moolissa on perusosasia Avogadron vakion verran eli noin 6,0221415 · 1023. T
Kansainvälisessä mitta- ja painokonferenssissa vuonna 2007 on käsitelty ehdotusta, jonka mukaan mooli määriteltäisiin uudestaan ainemääräksi, jossa hiukkasia on edellä mainittu määrä, 6,0221415 · 1023. Siinä tapauksessa edellä esitetty likiarvo muuttuisi määritelmän mukaiseksi tarkaksi arvoksi.
Moolia käytetään varsinkin kemiassa mutta myös eräillä fysiikan aloilla, etenkin termodynamiikassa, sekä erinäisissä lääketieteellisissä yhteyksissä kuten veren kolesterolipitoisuuden mittauksissa. Moolia käytetään, koska sillä on kätevä ilmaista suuria lukumääriä ja tietyissä yhteyksissä molekyylien lukumäärä on oleellisempi kuin niiden massa. Esimerkiksi kilogrammassa (litrassa) vettä on noin 3,34 · 1025 molekyyliä, mikä on noin 55,5 moolia. Yksi mooli ideaalikaasua 0 °C lämpötilassa ja normaalipaineessa (101 325 Pa) on tilavuudeltaan noin 22,4 litraa.
[muokkaa] Laskuesimerkki
Ainemääriä käytetään, kun lasketaan kemiallisissa prosesseissa reagoivien aineiden määriä. Esimerkiksi vety palaa seuraavasti:
Kun 4 grammaa vetyä ja 32 grammaa happea reagoivat, syntyy 36 grammaa vettä. Määrät vastaavat kahta moolia vetyä, yhtä moolia happea ja kahta moolia vettä.
Ainemäärän voi laskea, kun tiedetään aineen massa ja sen perusosasten massa eli moolimassa. Alkuaineiden moolimassat saadaan suoraan atomimassataulukosta.
Vetyatomin moolimassa on noin 1 g/mol (u), joten yksi mooli vetykaasua (H2) painaa noin 2 grammaa. Hapen atomimassa on noin 16 g/mol, joten yhden happikaasumoolin (O2) massa on 32 grammaa. Veden (H2O) moolimassa on 2 · 1,008 + 16 = 18,016 g/mol.
[muokkaa] SI-kertoimet
| Kerroin | Nimi | Tunnus | Kerroin | Nimi | Tunnus | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 100 | mooli | mol | ||||
| 101 | dekamooli | damol | 10–1 | desimooli | dmol | |
| 102 | hehtomooli | hmol | 10–2 | senttimooli | cmol | |
| 103 | kilomooli | kmol | 10–3 | millimooli | mmol | |
| 106 | megamooli | Mmol | 10–6 | mikromooli | µmol | |
| 109 | gigamooli | Gmol | 10–9 | nanomooli | nmol | |
| 1012 | teramooli | Tmol | 10–12 | pikomooli | pmol | |
| 1015 | petamooli | Pmol | 10–15 | femtomooli | fmol | |
| 1018 | eksamooli | Emol | 10–18 | attomooli | amol | |
| 1021 | tsettamooli | Zmol | 10–21 | tseptomooli | zmol | |
| 1024 | jottamooli | Ymol | 10–24 | joktomooli | ymol |
