Minnesota Vikings
Wikipedia
Minnesota Vikings | |
---|---|
Perustettu: 1961 | |
Kaupunki | Minneapolis, Minnesota |
Muut lempinimet | The Vikes, The Purple People Eaters |
Joukkueen värit | Purppura, kulta ja valkoinen |
Päävalmentaja | Brad Childress |
Omistaja | Zygi Wilf |
Toimitusjohtaja | Rob Brzezinski |
Maskotti | Ragnar |
Asema NFL:ssä ja konferenssissa | |
National Football League (1976-)
|
|
Joukkueen nimen historia | |
|
|
Mestaruudet | |
Liigamestaruudet kautta aikain: (1)
|
|
Konferenssin mestaruudet: (4)
|
|
Divisioonavoitot: (16)
|
|
Kotikentät ja stadionit | |
|
Minnesota Vikings on Yhdysvalloissa NFL:ssa pelaava amerikkalaisen jalkapallon seura. Se pelaa National Football Conferencen pohjoisessa divisioonassa, NFC Northissa. Seuran kotipaikka on Minneapolisissa Minnesotan osavaltiossa. Joukkueen omistaa seitsemän sijoittajan ryhmä, jonka johdossa on vuodesta 2005 ollut Zygi Wilf.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Alkuperäisen omistajaryhmän oli tarkoitus liittää joukkue kilpailevaan American Football Leagueen, mutta he päättivätkin liittyä National Football Leagueen ja NFC Central -divisoonaan vuonna 1961. Vikings on voittanut divisioonansa 16 kertaa. Joukkue oli NFL:n ensimmäinen, joka esiintyi neljästi Super Bowlissa, mutta samalla myös ensimmäinen, joka hävisi neljästi Super Bowlin.
"Purple People Eaters" eli Vikingsin pelätty puolustuksen linja 1970-luvulla teki tuhoisaa jälkeä. Lempinimellä Purple People Eaters kutsuttiin neljää linjamiestä: Jim Marshall, Carl Eller, Gary Larsen ja Alan Page. Sittemmin Eller ja Page on valittu Hall of Fameen. Kanadalaisen jalkapallon liigassakin mainetta niittäneen legendaarisen valmentajan Bud Grantin avulla Vikings hallitsi NFC Central -divisioonaa. Ensimmäinen todella menestynyt liikkuva pelinrakentaja (scrambler) Fran Tarkenton johti Minnesotan hyökkäystä yhteensä 13 vuoden ajan, jolloin joukkue tavoitteli neljästi Super Bowl -voittoa.
Vuonna 1982 Vikings avasi kauden näytösottelulla uudella Metrodome-areenalla. Vuonna 1984 Bud Grant siirtyi eläkkeelle valmentajan virasta, mutta myöhemmin saman vuoden joulukuussa hän otti joukkueen taas komentoon ja valmensi sitä vielä kauden 1985 loppuun ennen kuin siirtyi sivuun lopullisesti. Lopettaessaan Grant oli NFL:n historian kuudenneksi eniten voittoja saavuttanut valmentaja. Minnesotan peliä johti vuosina 1992-2001 Dennis Green, jonka johdolla joukkue selvisi NFC:n mestaruusotteluun vuonna 1998 häviten kuitenkin Atlanta Falconsille. Mike Ticen aikana (2002-2005) Vikings selvisi pudotuspeleihin vain kerran (vuonna 2004) ja Tice sai potkut synkeän kauden 2005 päätyttyä. Viime vuosien huippupelaajat ovat joko lopettaneet (laitahyökkääjä Cris Carter, puolustuksen linjamies John Randle) tai siirtyneet muihin joukkueisiin (laitahyökkääjä Randy Moss, pelinrakentaja Daunte Culpepper).
[muokkaa] Vuoden 2006 tapahtumia
Vikings palkkasi 6. tammikuuta 2006 uuden päävalmentajan. Brad Childress, Philadelphia Eaglesin entinen hyökkäyksen koordinaattori, on yksi liigan arvostetuimpia nousevia kykyjä ja hänen odotetaan tuovan kovaan kuriin perustuvan johtamistyylin joukkueeseen, jonka monet pelaajat sotkeutuivat vuoden 2005 syyskuussa yksityisellä risteilyaluksella tapahtuneisiin siveettömyyksiin. Joukkueen neljä pelaajaa sai syytteitä sopimattomasta, laittomasta ja rivosta käytöksestä ja 17 muuta selvisi syytteittä.
Vuoden 2006 värväystilaisuudessa Minnesota valitsi 17. vuorolla tukimies Chad Greenwayn Iowan yliopistosta. Greenway kuitenkin loukkaantui kauden ensimmäisessä harjoitusottelussa, eikä pelannut kaudella 2006. Joukkueen tärkeimpiä pelaajia kaudelle 2006 olivat muun muassa 37-vuotias pelinrakentaja Brad Johnson, hyökkäyksen linjamiehet Matt Birk ja Seattle Seahawksista hankittu Steve Hutchinson, sisemmät puolustuksen linjamiehet Pat ja Kevin Williams sekä safety Darren Sharper.
Laitahyökkääjä Koren Robinsonia syytettiin rattijuopumuksesta. 15. elokuuta 2006 Robinson ajoi poliisin tutkaan 100 mailia tunnissa 55 mailin nopeusrajoitusalueella. Robinson ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena myös vuonna 2005 olleessaan Seattle Seahawks -joukkuetta. Robinson sai koko kauden kestävän pelikiellon liigalta.
[muokkaa] Pro Football Hall of Fameen valitut Vikings-vaikuttajat
- Dave Casper (sisempi laitahyökkääjä 1983)
- Carl Eller (puolustuksen linjamies (ulompi) 1964-1978)
- Jim Finks (joukkueenjohtaja, toimitusjohtaja 1964-1973)
- Bud Grant (päävalmentaja 1967-1983,1985)
- Paul Krause (safety 1968-1979)
- Jim Langer (hyökkäyksen linjamies [keskimmäinen] 1980-1981)
- Hugh McElhenny (keskushyökkääjä 1961-1962)
- Warren Moon (pelinrakentaja 1994-1996)
- Alan Page (puolustuksen linjamies (sisempi) 1967-1978)
- Jan Stenerud (potkaisija 1984-1985)
- Fran Tarkenton (pelinrakentaja 1961-1966,1972-1978)
- Norm Van Brocklin (päävalmentaja 1961-1966)
- Ron Yary (hyökkäyksen linjamies 1968-1981)
[muokkaa] Käytöstä poistetut numerot
- Fran Tarkenton 10
- Mick Tingelhoff 53
- Jim Marshall 70
- Korey Stringer 77
- Cris Carter 80
- Alan Page 88
[muokkaa] Aiheesta muualla
National Football League | ||||
---|---|---|---|---|
AFC | East | North | South | West |
Buffalo Bills | Baltimore Ravens | Houston Texans | Denver Broncos | |
Miami Dolphins | Cincinnati Bengals | Indianapolis Colts | Kansas City Chiefs | |
New England Patriots | Cleveland Browns | Jacksonville Jaguars | Oakland Raiders | |
New York Jets | Pittsburgh Steelers | Tennessee Titans | San Diego Chargers | |
NFC | East | North | South | West |
Dallas Cowboys | Chicago Bears | Atlanta Falcons | Arizona Cardinals | |
New York Giants | Detroit Lions | Carolina Panthers | St. Louis Rams | |
Philadelphia Eagles | Green Bay Packers | New Orleans Saints | San Francisco 49ers | |
Washington Redskins | Minnesota Vikings | Tampa Bay Buccaneers | Seattle Seahawks | |
NFL:n pudotuspelit | AFC:n mestaruusottelu | NFC:n mestaruusottelu | Super Bowl | Pro Bowl | ||||
NFL:n harjoitusleiri | NFL-legendat | Monday Night Football | NFL Draft | Pro Football Hall of Fame | NFLPA | AFL | NFL Europa |