Matti Kurjensaari
Wikipedia
Kaarlo Matti Kurjensaari (vuoteen 1939 saakka Salonen) (s.4. toukokuuta 1907, Hämeenlinna - k.10. maaliskuuta 1988, Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.
Kurjensaari tuli ylioppilaaksi 1927 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1932. Hän työskenteli aluksi kustannusvirkailija K.J.Gummerus Oy:ssä vuosina 1932-1935 ja sen jälkeen päätoimittajana Kansallisen Edistyspuolueen Nykypäivä-viikkolehdessä 1936-1937 ja osuusliike Elannon Elanto-lehden toimittajana 1938-1940. Vålirauhan aikana 1940-1941 Kurjensaari oli Suomi-Filmi Oy:n kirjallisen osaston palveluksessa.
Sodan jälkeen Kurjensaari toimi Yleisradion teatteriosaston päällikkönä 1945-1947 ja SDP:n skogilaisen opposition lehden Päivän Sanomain päätoimittajana 1957-1959. Kurjensaari sai professorin arvon 1972.
Kurjensaari oli tunnettu ennen kaikkea ajankohtaisista aiheista kirjoittavana esseistinä. Hän otti käyttöön termit "ensimmäinen ja toinen tasavalta".
[muokkaa] Teokset
- Tie Helsinkiin: romaani. 1937
- Nuoruuden toinen näytös, romaani. 1939
- Taistelu huomispäivästä. 1944
- Naapurimme Neuvostoliitto: kuvitettu tieto- ja lukukirja. 1946
- Helsinki, Itämeren tytär. 1949 (Erik Blombergin kanssa)
- Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa. 1950
- Helsinki/valokuvat Fred Runeberg, kuvatekstit Matti Kurjensaari. 1950
- Syntynyt Suomessa, romaani. 1952
- Hämeenlinna: hopenharmaitten muistojen kaupunki. 1952
- Kiinalainen päiväkirja: uutta Kiinaa suomalaisin silmin. 1953
- Suuntana suomalainen. 1955
- Suomalainen päiväkirja. 1956
- Miekkatanssi: aforismeja, oivalluksia, vastaväitteitä. 1957
- Jäähyväiset 50-luvulle. 1960
- Helsingin tarina. 1962
- 30-luvun vihainen nuori mies. 1962
- Tie Helsinkiin; Nuoruuden toinen näytös. 1963
- Isät ja pojat eli Tuttilan tapahtumat tosiasiain valossa. 1963
- Kulma ja kaari: ajankuvia Wulffin kauppahuoneen 75-vuotistaipaleelta 1890–1965. 1965
- Veljeni merellä myrskyävällä: muotokuvia muistista. 1966
- Puiset pyramidit: Aukusti Asko Avoniuksen henkilö ja luonne. 1968
- Taistelu huomispäivästä isänmaan opissa 1918–1948. 1969
- Kansakunnan kaapin päällä : muotokuvia muistista. 1969
- Kulkue: 27 muotokuvaa muistista. 1970
- Silmätikut : muotokuvia muistista. 1971
- Syntynyt sivulliseksi : näkyjä ja näkemyksiä 1960–1973. 1973
- Loistava Olavi Paavolainen: henkilö- ja ajankuva. 1975
- Suomalainen päiväkirja 20 vuotta sitten uudet päätelmät. 1976
- Kansalaiskirja: muotokuvia muistista. 1977
- Mitattua matkaa : merkintöjä 1973–1978. 1978
- Elävä Aulanko. 1983
- Presidenttikaskut: kaskuja ja tarinoita tasavallan yhdeksästä päämiehestä. 1987
[muokkaa] Palkinnot
- Valtion kirjallisuuspalkinto 1948, 1952
- Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1955
- Pro Finlandia -mitali 1967
