Lainausmerkki
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Välimerkit |
|---|
|
piste (.) |
Lainausmerkki on välimerkki.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lainausmerkki suomen kielessä
Lainausmerkkejä (”) käytetään
- lainauksiin (Ja Caesar sanoi: ”Veni, vidi, vici.”)
- osoittamaan, että sanaa on käytetty tavanomaisesta poikkeavassa merkityksessä (Hän ”lainasi” kaupan kassasta rahaa.)
- teosten nimissä selventämään niitä muusta tekstistä (Näin maalauksen ”Kahden mestarin välisessä tilassa”), mikäli ei voida käyttää kursivointia; yleisesti tunnettujen teosten kanssa ei lainausmerkkejä tarvita välttämättä.
Puolilainausmerkkejä (’) käytetään
- lainausten sisällä olevien lainausmerkkien asemesta (Mika sanoi: ”Kaupasta ’lainasin’ karkkipussin.”)
- osoittamaan sanan merkitystä (lesen ’lukea’ kuuluu saksan vahvoihin verbeihin).
Mikäli on useita sisäkkäisiä lainauksia (esim. kolme sisäkkäistä), lainausmerkit vuorottelevat siten, että kaksoislainausmerkkien sisällä on puolilainausmerkit ja näiden sisällä jälleen kaksoislainausmerkit (Liisa kertoi: ”Tullessani kotiin kuulin Mikan sanovan: ’Kaupasta ”lainasin” karkkipussin.’”) Tätä sääntöä tosin tarvitaan harvoin, lähinnä kaunokirjallisuudessa pitkissä vuorosanoissa.
Heittomerkkiä (sama merkki kuin puolilainausmerkki, siis yläpilkku) käytetään
- osoittamaan, että sanasta puuttuu osa (usein runoissa: ”Olemme kaikk’ samass’ pulass’”); nykyään ei enää sanojen sisällä: ei yht’äkkiä, vaan yhtäkkiä
- kahden saman vokaalin välissä tavurajalla (vaa’alla, ruo’oissa mutta ruoka : ruoissa)
- taivutettaessa vieraskielisiä sanoja, jos sana kirjoitettaessa päättyy konsonanttiin mutta lausuttaessa vokaaliin (Versailles’ssa [versaissa])
Tyylitellyistä lainausmerkeistä suomen kielen kirjoitusjärjestelmässä on perinteisesti ollut käytössä kaareva lainausmerkki ” ja (nykyään harvinaisena) kulmalainausmerkki », jotka lainausmerkkipareissa suljetaan vastaavasti samoilla merkeillä. Vastaavasti puolilainausmerkkinä käytetään kaarevaa puolilainausmerkkiä ’, joka sekin suljetaan vastaavasti toisella samansuuntaisella kaarevalla puolilainausmerkillä. Suomen kielessä ei käytetä kulmapuolilainausmerkkejä (›).
[muokkaa] Välimerkit lainausmerkkien yhteydessä
Yleensä suomen kielessä lainauksiin sisältyvät välimerkit kuuluvat lainausmerkkien sisäpuolelle eikä lainauksen perään tule muita välimerkkejä, jos virke päättyy lainaukseen. (Hän kysyi minulta: ”Paljonko kello on?”)
Jos lainattava virke päättyy pisteeseen ja sitä seuraa johtolause (lause joka osoittaa puhujan), piste jätetään pois ja lainauksen perään tulee pilkku. (”Vastahan sinä kysyit sitä”, ystäväni protestoi.) Jos lainaus loppuu muuhun välimerkkiin, se merkitään lainaukseen eikä pilkkua käytetä. (”Ostaisit oman kellon, poika rukka!” huusi mummo porstuasta.)
Jos lainataan irrallisia sanoja eikä kokonaisia virkkeitä, seuraa piste tai muu välimerkki lainausta. (Hän ei omistanut kelloa, koska omien sanojensa mukaan hän kärsi ”kroonisesta kronofobiasta”.)
[muokkaa] Lainausmerkit muissa kielissä
Eri kielissä käytetään lainausmerkkejä hiukan eri tavoin. Kaikkialla on kuitenkin mahdollista käyttää vain pystysuoraa lainausmerkkiä (ASCII-lainausmerkkiä "), koska tietotekniikassa oli pitkään mahdollista käyttää vain tätä lainausmerkkiä.
Useimmissa kielissä käytetään yhtä lainausmerkkiä alussa ja toista (usein symmetristä) lainausmerkkiä lopussa. Suomen kielessä alku- ja loppulainausmerkki ovat samanlaiset (”Lainaus” tai »Lainaus»); sama pätee puolilainausmerkkeihin.
Esimerkiksi englannissa lainaukset osoitetaan vastakkaissuuntaisilla merkeillä. Lainausmerkit ovat alussa yläreunassa pilkkujen kärjet oikealle ylöspäin (“) ja lopussa yläreunassa, mutta pilkkujen kärjet vasemmalle alaspäin (”).
Esimerkkejä:
- This is an “example” (Unicode suosittaa korvaamaan puolilainausmerkit lainausmerkeillä)
- Trillo conocía “casi con toda seguridad” (El Pais -lehti etusivulla 25.10.2004)
- Sciopero generale: «No alla Finanziaria» (La Stampa -lehti etusivulla 28.10.2004)
- «Capacetes azuis» vão proteger património da humanidade (Portuguese News Net 28.10.2004).
Kaikkia muitakin yhdistelmiä käytetään:
- ‘ ... ’, “ ... ”
- ‚ ... ’, „ ... ”
- ‚ ... ‘, „ ... “
- ‹ ... ›, « ... »
- › ... ‹, » ... «
Japanissa ja kiinassa lainausmerkit ovat 『』 tai 「」. Mikäli kiinan kieltä kirjoitetaan vasemmalta oikealle, myös suomalaistyyppisiä lainausmerkkejä voi käyttää.
Kiinassa on lisäksi kahdet kulmalainausmerkkien näköiset merkit, joita kuitenkin voi käyttää vain osoittamaan kirjan tai kirjan kappaleen nimeä
- 《kirjan nimi》
- 〈kappaleen nimi〉
[muokkaa] Yhteenveto lainausmerkkien käytöstä eri kielissä
Eri kielissä käytettävät tyylit selviävät seuraavasta taulukosta.
| kieli | normaali | vaihtoehto | väli | ||
|---|---|---|---|---|---|
| kaksois | yksi | kaksois | yksi | ||
| afrikaans | „…” | ‚…’ | |||
| albania | «…» | ‹…› | “…„ | ‘…‚ | |
| bulgaria | „…“ | ‚…‘ | |||
| englanti | “…” (1) | ‘…’ | 1–2 pt | ||
| espanja | «…» | ‹…› | “…” | ‘…’ | 0–1 pt |
| hollanti | „…” | ‚…’ | ”…” | ’…’ | |
| iiri | “…” | ‘…’ | 1–2 pt | ||
| islanti | „…“ | ‚…‘ | |||
| italia (3) | «…» | “…” | ‘…’ | 1–2 pt | |
| japani | 「…」 | 『…』 (2) | (5) | ||
| kiina | 「…」 | 『…』 | “…” | ‘…’ (2) | |
| kreikka | «…» | ‹…› | “…„ | ‘…‚ | 1 pt |
| kroatia | »…« | ›…‹ | |||
| latvia | «…» | ‹…› | „…“ | ‚…‘ | |
| liettua | „…“ | ‚…‘ | «…» | ‹…› | |
| norja | «…» | ‹…› | “…” | ‘…’ | |
| portugali | “…” | ‘…’ | «…» | ‹…› | 0–1 pt |
| puola | „…” | ‚…’ (2;4) | «…» (2) | ||
| ranska (3) | « … » | ‹ … › (1) | “…” | ‘…’ | ¼ em |
| romania | „…“ | ‚…‘ | «…» | ‹…› | |
| ruotsi | ”…” | ’…’ | »…» | ›…› | |
| saksa (3) | „…“ | ‚…‘ | »…« | ›…‹ | |
| serbia | „…“ | ‚…‘ | »…« | ›…‹ | |
| slovakki | „…“ | ‚…‘ | »…« | ›…‹ | |
| sloveeni | „…“ | ‚…‘ | »…« | ›…‹ | |
| sorbi | „…“ | ‚…‘ | |||
| suomi | ”…” | ’…’ | »…» (4) | ||
| sveitsi (3) | «…» | ‹…› | |||
| tanska | »…« | ›…‹ | „…“ | ‚…‘ | |
| tšekki | „…“ | ‚…‘ | »…« | ›…‹ | |
| turkki | «…» | ‹…› | “…„ | ‘…‚ | 0–1 pt |
| unkari | „…” | »…« | |||
| ukraina | «…» | ‹…› | „…“ | ‚…‘ | 1 pt |
| valkovenäjä | «…» | ‹…› | „…“ | ‚…‘ | 1 pt |
| venäjä | «…» | „…“ | |||
| viro | «…» | ‹…› | „…“ | ‚…‘ | |
- monirivisissä lainauksissa lainausmerkki toistetaan joka rivillä
- käytetään toisen lainauksen sisässä
- Sveitsissä lainausmerkkejä käytetään samalla tavoin kaikissa kielissä: ranskassa, saksassa ja italiassa.
- harvinainen
- toisin kuin kiinassa, japanissa ei käytetä suomalaistyyppisiä lainausmerkkejä, koska ne voivat sekaantua toiseen japanin kielen merkkiin (dakuten).
[muokkaa] Lainausmerkit tietokoneilla
Tietokoneissa eri lainausmerkit koodataan seuraavasti:
| koodi | merkki | huomautus |
|---|---|---|
| 0x22 | " | ASCIIn pystysuora lainausmerkki, Unicodessa U+0022 |
| 0x27 | '' | ASCIIn pystysuora puolilainausmerkki, Unicodessa U+0027 |
| U+00AB | « | Vasemmalle osoittava kulmalainausmerkki |
| U+00BB | » | Oikealle osoittava kulmalainausmerkki (käytetään suomessa) |
| U+2018 | ‘ | Unicoden ylösalainen puolilainausmerkki. |
| U+201C | “ | Unicoden ylösalainen lainausmerkki |
| U+2019 | ’ | Unicoden puolilainausmerkki (käytössä suomessa). |
| U+201D | ” | Unicoden lainausmerkki (käytössä suomessa). |
| U+201A | ‚ | Unicoden rivinalinen puolilainausmerkki |
| U+201E | „ | Unicoden rivinalinen lainausmerkki |
| U+201B | ‛ | Unicoden kaareva puolilainausmerkki |
| U+201F | ‟ | Unicoden kaareva lainausmerkki |
| U+2039 | ‹ | Unicoden vasen kulmapuolilainausmerkki |
| U+203A | › | Unicoden oikea kulmapuolilainausmerkki |
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Jukka Korpela: Lainausmerkit (Nykyajan kielenopas)
