Kumina
Wikipedia
| Kumina | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Carum carvi L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kumina Wikispeciesissä |
Kumina (Carum carvi) on tillin sukuinen kaksivuotinen kasvi, jonka siemeniä käytetään mausteena etenkin saksankielisellä alueella sekä Pohjoismaissa. Ruutu-näkkileipä ja Akvavit-viina saavat omaleimaisen makunsa nimenomaan kuminasta.[1]
Jäänteitä kuminasta on löytynyt ihmiasutuksen liepeiltä jo 3000 eaa. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät ovat Kaarle Suuren ajoilta.
Intialaisia reseptejä lukiessa kuminan voi sekoittaa roomankuminaan, joka tunnetaan myös nimillä juustokumina eli jeera, englanniksi cumin. Meidän kuminaamme kutsutaan Englannissa nimillä Caraway tai joskus Persian cumin.
Kumina on kaksivuotinen, hyönteispölytteinen, sarjakukkainen kasvi ja sitä viljellään sen aromipitoisuuden vuoksi. Aromi on siemenissä haihtuvana öljynä, jonka pitoisuus nousee Suomessa jopa viiteen painoprosenttiin, mikä on varsin korkea verrattuna etelässä viljeltyyn kuminaan. Kuitenkin viime vuosina korjatun kuminan öljyprosentti on ollut keskimäärin 3,2 prosenttia. Sato on sitä arvokkaampaa mitä korkeampi öljypitoisuus on. Kuminan öljy sisältää lähinnä kahta kemiallista pääkomponenttia nimittäin 40–60 % karvonia ja 38–54 % limoneenia.[2]
Kumina kasvattaa ensimmäisenä vuonna lehtiruusukkeen ja pitkän porkkanamaisen juuren, minkä turvin se talvehtii. Toisena vuonna kumina kukkii ja antaa siemensadon. Toisesta vuodesta lähtien kuminakasvustossa on aina sekä ensimmäisen että toisen vuoden yksilöitä. Käytännössä samasta kylvöstä voidaan korjata 2–4 satoa. Satovuosien lisääntyessä sato yleensä heikkenee ja rikkakasviongelmat lisääntyvät.
Kumina aloittaa kukintansa usein jo kesäkuun alussa. Kukat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Kukinta kestää 3–4 viikkoa. Sadonkorjuu ajoittuu ”normaalina” vuosina heinä-elokuun vaihteeseen. Satotaso on ollut viime vuosina 700–900 kg/ha. Tavoitteena on oltava 1000 kg:n hehtaarisato.[3]
Kuminaa muistuttavia kasveja ovat koiranputki (Anthriscus sylvestris), siankärsämö (Achillea millefolium) sekä myrkylliset hukanputki (Aethusa cynapium) ja myrkkykatko (Conium maculatum).
Kuminan pahin tuholainen on kuminakoi (Depressaria daucella), jonka toukat syövät kuminan siemenaiheita. Toinen kuminan tuholainen on kuminan rengaspunkki (Aceria carvi)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Asetus väkevien alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä Euroopan komissio. Viitattu 26.7.2007.
- ↑ Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 26.7.2007.
- ↑ Kumina kasvaa vähällä vaivalla ja pienillä investoinneilla Mikkelin AMK. Viitattu 26.7.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Kumina (Carum carvi)
- Nettikasvio: Kumina (Carum carvi)
- Farmit.net: Kumina
| Juurekset: lanttu | mustajuuri | nauris | palsternakka | porkkana | retikka | piparjuuri | punajuuri | retiisi | selleri Kaalit: keräkaali | kiinankaali | kukkakaali | kyssäkaali | lehtikaali | punakaali | parsakaali | ruusukaali | kurttu- eli savoijinkaali |
