Rakuuna (kasvi)
Wikipedia
| Rakuuna | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Artemisia dracunculus L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Rakuuna (kasvi) Wikispeciesissä |
Rakuuna (Artemisia dracunculus), jota kutsutaan myös nimillä maustemaruna ja dragonia, on monivuotinen yrttikasvi, jonka käyttö nykyisellään rajoittuu lähes yksinomaan maustamiseen. Sitä viljellään ympäri maailmaa, erityisesti Ranskassa ja Italiassa (tieto viljelyaloista vuodelta 1992). Luonnonvaraisena rakuuna kasvaa Etelä-Venäjältä Siperian halki ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Pohjois-Amerikassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Rakuunaa ei tavata laskea ikiaikaisten lääke- ja maustekasvien joukkoon, sillä se oli tuntematon rohto Antiikin kulttuureille. Kasvi tuotiin Eurooppaan Länsi-Aasiasta ristiretkien aikaan. 1500-luvulla rakuunan käyttö oli yleistynyt Euroopassa aina Britteinsaaria myöten.
[muokkaa] Rakuunan käyttö
[muokkaa] Lääkekasvina
Rakuunan käyttö lääkekasvina on tätä nykyä lähes unohdettu, mutta aikanaan Keski-Euroopassa sen lehtiä ja versojen latvoja käytettiin edesauttamaan sydämen ja maksan toimintaa. Rudolf Steinerin oppien mukaan kasvin on sanottu auttavan myös nivelreumaan ja vesipöhöön. Viime vuosikymmeninä tehdyissä tutkimuksissa lääkitseville ominaisuuksille on löytynyt perusteitakin kasvin sisältämistä öljyistä. Rakuuna parantaa ruokahalua ja ruoansulatusta, laukaisee kouristuksia ja on antiseptinen rohto.
[muokkaa] Maustekasvina
Rakuuna on olennainen osa etenkin ranskalaista ja armenialaista keittiötä. Se on osana klassisia Fines herbes- ja Boquet garni -mausteseoksia. Koska rakuunassa on suolaisenomainen vivahde, sitä on suositeltu suolattoman ruokavalion lisäksi.
[muokkaa] Lajin kaksi muunnosta
[muokkaa] Ranskalainen rakuuna
Ranskalainen rakuuna (Artemisia dracunculus var. sativa) on yrtin kahdesta muunnoksesta tunnetumpi ja maultaan maineikkaampi. Sitä voidaan kasvattaa Suomessa monivuotisena, mutta venäläiseen rakuunaan verrattuna se on talvenarempi. Etenkin Keski- ja Pohjois-Suomessa on kasvin suojaaminen katteella suositeltavaa talveksi. Koska ranskalainen rakuuna ei tuota lainkaan siemeniä, sen lisääminen onnistuu ainoastaan kasvullisesti jakamalla tai pistokkaista juurruttamalla.
[muokkaa] Venäläinen rakuuna
Venäläinen rakuuna (Artemisia dracunculoides var. cultivar) on rakuunan heikkoaromisempi, mutta satoisampi muunnos. Makua on luonnehdittu jopa sellaiseksi, ettei sitä tulisi lainkaan käyttää ruoanvalmistuksessa. Se siementää hyvin ja lisääntyy siten erinomaisesti.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Kranzdorf, H., Herbs and Spice of the World, Schiffler Publishing, Exton, Pennsylvania, 1983.
