Koululaiva Matti Kurki
Wikipedia
Koululaiva Matti Kurki oli Englannissa vuonna 1946 valmistunut fregatti, joka alun perin rakennettiin Atlantin saattueita varten. Alus ei ehtinyt sotaan, mutta se varustettiin nimenomaan saattuepalvelua silmällä pitäen voimakkaalla ilma- ja sukellusveneentorjuntavarustuksella.
Aluksen uppoama oli 1580 tonnia ja koneteho 2 x 2750 hevosvoimaa. Mäntähöyrykoneet kehittivät alukselle 19,5 solmun huippunopeuden. Alus oli erittäin merikelpoinen, koska se oli suunniteltu Atlantin oloihin.
Alus kuului alun perin Loch-luokkaan ja sen alkuperäinen nimi oli Loch Seaworth; sodan päättyminen muutti tilaajan vaatimuksia ja alus modifioitiin; nyt se siirtyi Bay-luokkaan saaden nimekseen Porlock Bay ja numeron F-650. Alus palveli 1950-luvun lopuille, jolloin se kestovarastoitiin eli "pantiin koipussiin".
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomen koululaivahankinta
Kun Suomi tarvitsi 1960-luvulla uuden koululaivan Suomen Joutsenen tultua siirretyksi Turkuun merimiesammattikouluksi, punnittiin eri vaihtoehtoja. Ensimmäisen vaihtoehdon, brittiläisen Flower -luokan korvetti Nordkynin, kaappasi suomalaisten nenän edestä muuan valaanpyyntiyhtiö, jollaiset ostivat näitä aluksia sodan jälkeen valaanhinausaluksikseen. Tästä kerrotaan kaskua, että tieto oli vuotanut kun joltain sihteeriltä oli puolustusministeriön aulassa pudonnut suoraan erään iltapäivälehden toimittajan eteen asiaa kosketellut paperi ("naiskäden lipsaus väärässä paikassa pyyhki pois tuhannen tonnin sotalaivan!") - ja norjalaiset ostivat laivan muutamaa puntaa suuremmalla tarjouksella!
-Tosin silloinen Laivaston komentaja, vara-amiraali Oiva Koivisto toteaa laivaston historiassa, että erehdys tapahtui ylempänä, koska paperista puuttui merkintä "luottamuksellinen - ei julkisuuteen".
Uutta ehdokasta etsittäessä löytyi englantilainen (HMS Porlock Bay) Bay-luokan fregatti; se todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi, ja sen tykit olivat tyyppiä jota ei ollut ennestään. Aluksessa oli kaksi 102 mm kaksoistykkiä pääaseina, ilmatorjuntaa varten kaksi 40 mm Bofors-kaksoistykkiä, kaksi 40 mm Boforsia ja syvyysammusheitin "Siili", neljä syvyyspomminheitintä ja kaksi syvyyspomminpudotinta. Miehistöä aluksella oli normaalisti 140 henkeä. Raskaat tykit olivat englantilaisia Vickersejä ja vaativat aivan omat ammuksensa; Suomessa jo olevat 102 mm vakioammukset eivät sopineet päätykkeihin. Aluksen mukana tosin luvattiin suuri ammusvarasto; lisäksi uusia ammuksia sitouduttiin toimittamaan niin kauan kuin suomalaiset tarvitsevat. Ammuksia jäi lopulta ylikin: aluksen viimeisinä kahtena käyttövuotena päätykit olivat käyttökiellossa pääkannen heikkouden vuoksi.
Yleiset hankintaehdot olivat kuitenkin parhaat mahdolliset ja aluksen todettiin sopivan väliaikaiseksi koululaivaksi kotimaisen aluksen rakentamista odotettaessa, joten alus ostettiin. Komentaja Matts Wikbergin johtama suomalainen miehistö haki aluksen uuteen kotimaahan 19. huhtikuuta 1962. Lehdistö seurasi operaatiota tarkasti, APU -lehti sai jopa toimittajan ja kuvaajan mukaan tälle matkalle.
[muokkaa] Purjehdukset koululaivana
Alus jatkoi edeltäjänsä kunniakasta perinnettä maailmanlaajuisilla koulutuspurjehduksillaan; niitä ehti kertyä kaiken kaikkiaan kuusitoista. Matkat kyllä lyhenivät: enää ei kierretty Kap Hornia tai ajettu Panaman kanavasta kuten Suomen Joutsen, vaan kaukaisimmat suuntautuivat Sevastopoliin vuonna 1963 ja Kanadan Halifaxiin vuonna 1967. Myöskään Joutsenen mukana useilla matkoilla ollutta suomalaista vientinäyttelyä ei enää kasattu matkoille mukaan - toinen aika, toiset tarpeet! Matti Kurki teki Leijonalipun alla yhteensä 16 pitkää ulkomaan matkaa. Lokiin kertyi yhteensä 124 393,3 merimailia. Alus kävi kahdeksan kertaa Tanskassa, NL:ssa ja Englannissa neljä kertaa, Puolassa, Norjassa ja Ruotsissa kolme kertaa, Ranskassa kahdesti ja kerran Islannissa, Hollannissa, Maltalla, USA:ssa, Kanadassa, Italiassa ja Turkissa.
[muokkaa] Kiinteäksi koulutustilaksi
Vuoden 1974 jälkeen alus ei enää liikkunut omin konein, kun viimeinenkin sen kattiloista asetettiin lämmityskieltoon; viimeiset kaksi vuotta alus olikin liikkunut enää yhdellä kattilalla, kun loput menivät käyttökieltoon yksi kerrallaan.
Alus määrättiin toimimaan toistaiseksi kiinteänä koulutustilana Merisotakoulun yhteydessä. Alkuperäiset suunnitelmat emälaivaksi muuttamisesta oli jo tässä vaiheessa hylätty; aluksen kattilat olisi pitänyt uusia kokonaan, mihin ei ollut varaa, ja dieselöinti ei taas rakenteellisista syistä tullut kysymykseen. Samoin pääkansi oli jo palvelusikänsä loppusuoralla, vaikka viimeinen runkokatsastus toukokuussa 1974 antoi vedenalaisten osien kohdalla jopa loistavan tuloksen.
[muokkaa] Romutus ja esineistön kohtalo
Vuonna 1976 alus romutettiin. Osa upseeri- ja aliupseerimessien sisustusta siirrettiin Merisotakoulun perinnetiloihin Suomenlinnaan. Pääaseistus 2 x 102 mm Vickers tykit (2kpl) myytiin romuksi laivan romutuksen yhteydessä 1976. Yksi kaksoislavetti 2 x 40 mm Bofors tykeistä on entisen Panssarivarikon alueella Parolassa - nykyisin Länsi-Suomen Huoltorykmentin Ajoneuvovarikko. Tykkilavetti on huonokuntoinen, koska sitä on vuosikymmenet säilytetty taivasalla.
Yksi aluksen komeista pronssipotkureista sijoitettiin Upinniemen varuskuntakerhon eteen muistomerkiksi ja myös aluksen ankkurit ketjuineen ovat Upinniemen varuskunnassa, rantasaunan edessä.
[muokkaa] Perinneyhdistys ja uusi koululaiva
Aluksella palvelleet upseerit, aliupseerit, värvätyt ja asevelvolliset ovat muodostaneet oman perinneyhdistyksen Laivastokillan alaisuuteen Matti Kurjen purjehtijat, vaalimaan vanhan aluksensa muistoa ja perinteitä. HMS Porlock Bayn ja Matti Kurjen veteraanit ovat pitäneet yhteisiä kokouksiaan vuosina 2004-2007 neljä kertaa.
Aluksesta on ilmestynyt kirja (2007) ISBN 978 1 906050 20 7 "Shipshape and Bristol Fashion" Roger Smith.
Uudeksi koululaivaksi valmistui Wärtsilän telakalla Helsingissä vuonna 1979 kauan suunniteltu kotimainen alus, miinalaiva Pohjanmaa.
[muokkaa] Lähteet:
- Visa Auvinen, toimittanut (1983): Leijonalippu merellä. ISBN 951-95781-1-0.
- Suomen laivasto 1918 - 1968
- sota-arkisto
- aluksen perinneyhdistyksen jäsenet (tekniset yksityiskohdat)
[muokkaa] Aiheesta muualla
Miinalaiva Pohjanmaa, fregatti Matti Kurki ja fregatti Suomen Joutsen
