Suomen Joutsen

Wikipedia

Museolaiva Suomen Joutsen (entiset nimet Laënnec, Oldenburg) on Suomen laivaston entinen koululaiva.

Suomen Joutsen on kolmimastoinen teräsrunkoinen täystakiloitu purjelaiva, fregatti. Se rakennettiin 1902 St. Nazairessa Ranskassa. Alus oli aluksi rahtiliikenteessä Atlantilla ja Tyynellä valtamerellä, kunnes Suomen valtio osti sen 1930 laivaston koululaivaksi. Merkittävin muunnos joka siihen tehtiin oli koneiston vaihto; alukseen asennettiin kaksi 500 hv Skandia -kuulamoottoria sekä polttomoottorigeneraattori. Koneet osoittautuivat piankin alamittaisiksi ja alus liikkuikin niillä lähinnä satamaan mennessään ja lähtiessään; pisin ajomatka omilla koneilla oli Panaman kanava.

Ennen toista maailmansotaa se ehti tehdä kahdeksan pitkää valtameripurjehdusta.

Suomen Joutsen toimi talvi- ja jatkosodan aikana sukellusveneiden ja torpedoveneiden emälaivana ja osallistui sotien jälkeen miinanraivaukseen tukialuksena. Aluksen mastot oli riisuttu sotavuosiksi ja sitä liikuteltiin hinaajan avulla.

Vuosina 1949-1955 aluksella tehtiin pienehköjä edustus- ja koulutuspurjehduksia Itämerellä. Suomen Joutsen oli menossa käyttönsä jälkeen romuttamolle, mutta Niilo Wälläri vaati valtiolta loppusijoituspaikkaa ja laiva sijoitettiin Turkuun.

Vuodesta 1956 alkaen se toimi merimiesammattikouluna Turussa Aurajoen rantaan kiinnitettynä. Vuonna 1991 se siirtyi Turun kaupungin omistukseen museolaivaksi osaksi Forum Marinum -museota. Suomen Joutsenesta on tullut olennainen osa Aurajoen maisemaa.

Sisällysluettelo 1 Valtameripurjehdukset 2 Tekniset tiedot 3 Aiheesta muualla 4 Lähteet

[muokkaa] Valtameripurjehdukset

1. matka 22.12.1931–22.5.1932. Matkareitti: Helsinki – Kööpenhamina (Tanska) – Trongisvágur (Färsaaret) – Hull (Englanti) – Las Palmas (Kanariansaaret, Espanja) – 5,5 astetta pohjoista leveyttä – Ponta Delgada (Azorit) – Vigo (Espanja) – Helsinki.

2. matka 20.10.1932–3.6.1933. Matkareitti: Helsinki – Las Palmas (Kanariansaaret, Espanja) – Rio de Janeiro (Brasilia) – Montevideo (Uruguay) – Buenos Aires (Argentiina) – Santa Lucia (Pienet Antillit) – St. Thomas (Neitsytsaaret) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Helsinki.

3. matka 1.11.1933–15.5.1934. Matkareitti: Helsinki – Marseille (Ranska) – Aleksandria (Egypti) – Napoli (Italia) – Santa Cruz (Kanariansaaret) – Port-au-Prince (Haiti) – Lissabon (Portugali) – Helsinki.

4. matka 31.10.1934–3.5.1935. Matkareitti: Helsinki – Cartagena (Espanja) – Pireus (Kreikka) – Saloniki (Kreikka) – Beirut (Libanon) – Haifa (Englannin Palestiina) – Aleksandria (Egypti) – Casablanca (Marokko) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Gravesend (Englanti) – Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.

5. matka 9.10.1935–2.7.1936. Matkareitti: Helsinki – Lissabon (Portugali) – La Guaira (Venezuela) – Cartagena (Kolumbia) – Colón (Panama) – Panaman kanava – Balboa (Panama) – Callao (Peru) – Valparaíso (Chile) – Kap Horn – Buenos Aires (Argentiina) – Rio de Janeiro (Brasilia) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.

6. matka 2.11.1936–1.5.1937. Matkareitti: Helsinki – Oporto (nykyinen Porto, Portugal) – Dakar (Senegal) – Ciudad Trujillo (Dominikaaninen tasavalta) – Vera Cruz (Meksiko) – Havanna (Kuuba) – New York (Yhdysvallat) – Oslo (Norja) – Helsinki. Matkalla oli mukana Suomen Vientiyhdistyksen teollisuustuotteiden vientinäyttely.

7. matka 20.10.1937–12.5.1938. Matkareitti: Helsinki – Funchal (Madeira) – Montevideo (Uruguay) – Tristan da Cunha (Isolle-Britannialle kuuluva saariryhmä eteläisellä Atlantilla) – Kapkaupunki (Etelä-Afrikka) – Calais (Ranska) – Helsinki.

8. matka 27.10.1938–23.4.1939. Matkareitti: Helsinki – Bordeaux (Ranska) – Casablanca (Marokko) – Pernambuco (nykyinen nimi Recife, Brasilia) – San Juan (Puerto Rico) – Ponta Delgada (Azorit, Portugali) – Rotterdam (Hollanti) – Helsinki.

Laivan päällikkönä ensimmäisen matkan puoleenväliin toi komentajakapteeni Arvo Alfred Lieto. Ensimmäisen matkan puolestavälistä kahdeksannen matkan puoleenväliin päällikkönä toimi komentajakapteeni John William Konkola ja viimeisen, kahdeksannen matkan puolesta välistä kapteeniluutnantti Unto Voionmaa.^[1]

Komentajakapteeni Konkola oli jo tehtävän vastaan ottaessaan "Albatrossi" eli kiertänyt Kap Hornin lastipurjelaivan päällikkönä, koska hän oli myös merikapteeni, toisin kuin useimmat meriupseereista.^[2]

[muokkaa] Tekniset tiedot

• Mitat
  • Pituus: 84,3 m
  • Leveys: 12,2 m
  • Syväys: 6,3 m

[muokkaa] Aiheesta muualla

• YLEn Elävä arkisto - Suomen Joutsen
• Suomen Joutsen Forum Marinum Museossa
• Tauno Risu muistelee Suomen Joutsenen viidennettä valtameripurjehdusta vuosina 1935-1936 Apu-lehden wmv-videorepotaasissa.
• Miinalaiva Pohjanmaa, fregatti Matti Kurki ja fregatti Suomen Joutsen

[muokkaa] Lähteet