Jumi
Wikipedia
Jumi on erityisesti suomensukuisten kansojen käyttämä yliluonnollisten ilmiöiden, lähinnä panteistisen maailmanhengen nimitys. Etäsukukielissä se tunnetaan myös nimityksellä jumo. Muiden muassa marit viettävät vuosittain Jumolle omistettua juhlapäivää uhraten lihaa ja viljaa.
Hyönteislaji tupajumi on saanut nimensä jumista. Puuhun kaivautunut tupajumi aiheuttaa napsuvaa ääntä, jota pidettiin entisaikaan henkiolentojen aikaansaamana.
Jumi on tullut joillekin suomalaisen uuspakanuuden symboliksi; sitä palvovat myös jotkut kristinuskosta irtautuneet nykysuomalaiset. Sanan etymologia lienee sama kuin sanalla jumala.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juminkeko ja jumin kurikka
Suomalaisessa tarustossa esiintyvät Juminkeko ja Jumin kurikka, mutta näiden merkitys on jäänyt melko lailla arvoitukseksi. Joissain tapauksissa niillä on viitattu napakiviin eli tonttukiviin.
Vienankarjalaista kulttuuria edistämään on perustettu Juminkeko-säätiö.
[muokkaa] Jumin häät
Jumin häät eli jumihäät olivat nuorison leikkihäät, joiden perinne tunnettiin lähinnä Pohjanmaalla ja jonkin verran Keski-Suomessa. Jumin häiksi kutsuttiin nuorison tanssiaisia, joihin kuului yhdessä nukkuminen. Tanssiaisten jälkeen useat nuoret kävivät pareittain tanssipaikkana toimineen rakennuksen lattialle, ja nukkuivat siinä koko yön. Vaatteita ei riisuttu, eikä liian lähelle toista ollut lupa mennä. Jos pari oli liian lähekkäin, menettivät he maineensa. Tämä siveä toimitus oli kuitenkin ihanne, joka joidenkin tietojen mukaan ei aina pitänyt. Asiakirjojen mukaan vuonna 1758 Muhoksen pitäjässä eräs tyttö olisi tullut raskaaksi jumin häissä ja tappanut lapsensa. Tyttö tuomittiin kuolemaan.
Jotkut paheksuivat jumin häitä ja väittivät, että niissä juotiin, syötiin ja tehtiin häpeää. Jotkut tutkijatkin ovat pitäneet jumin häitä hedelmällisyysriitteinä, joita alun alkaen järjestettiin, jotta olisi voitu harjoittaa luvallisesti esiaviollista seksiä sekä mahdollisesti testata morsiamen hedelmällisyys ennen häitä. Jumin häitä on verrattu latvialaisten hedelmällisyyden jumalan Jumisin palvontaan, johon liittyi joidenkin käsitysten mukaan luvallista avioliiton ulkopuolista seksiä. Latvialaisten hedelmällisyysriittien ja suomalaisten jumin häiden yhteyttä ei kuitenkaan ole voitu osoittaa. Jumin häiden merkitys on jäänyt pitkälti tuntemattomaksi. Toisissa perinteissä hieman samantapaisissa leikkihäissä kerättiin nuorille köyhille tytöille rahaa, mutta jumin häihin rahan keruu ei ilmeisesti kuulunut.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteitä
- Matti Sarmela: Suomen perinneatlas (1994)
