Ääni
Wikipedia
Ääni on mekaanista aaltoliikettä, joka etenee väliaineessa. Väliaine voi olla missä tahansa olomuodossa, kuten nesteenä, kaasuna, kiinteänä tai plasmana. Kaasuissa ja nesteissä etenee vain pitkittäinen aaltoliike, kiinteissä aineissa esiintyy myös poikittaisia aaltoja.
Ääni voidaan havaita kuuloaistimuksena, tuntoaistimuksena tai mittaamalla. Ääntä hyödynnetään viestinnässä puheen muodossa.
Ultraäänen avulla suoritettavilla mittauksilla voidaan selvittää mm. paksuuksia, etäisyyksiä tai jonkin kohteen sijainti. Ultraääntä käytetään lämmönlähteenä hitsauksessa erityisesti muoveja hitsattaessa. Kaikuluotaimien toiminta perustuu ultraääneen.
Ääntä käytetään musiikissa taiteellista tai viihteellistä arvoa sisältävien kuuloaistimusten tuottamiseen. Taiteen piirissä ääniä voidaan myös koota äänimaisemiksi tai käyttää erilaisten taideteoksien elementteinä. Ympäristössä esiintyy myös erilaisia ei-toivottuja ääniä, joiden yleisnimitys on melu
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Äänen tuottaminen
Ääntä voi tuottaa mikä hyvänsä mekaaninen liike. Ääntä voi syntyä erilaisten kemiallisten reaktioiden tai fysikaalisten ilmiöiden seurauksena, tai se voi olla ihmisten tai eläinten toiminnan tulosta. Ääntä tuotetaan myös erilaisten äänentoistolaitteiden avulla.
[muokkaa] Äänen havaitseminen
Ääni voidaan havaita kuuloaistimuksena, tuntoaistimuksena tai erilaisten mittausten avulla.
Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. Tarkennus: |
[muokkaa] Äänen vaimentaminen
Ääntä voidaan vaimentaa absorption tai vastakkaisvaiheisten aaltojen avulla.
Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. Tarkennus: |
[muokkaa] Äänen fysikaaliset ominaisuudet
[muokkaa] Äänen korkeus
- Pääartikkeli äänenkorkeus
Äänen korkeuden eli taajuuden yksikkö on hertsi (Hz). Taajuus kertoo ääniaaltojen värähtelyjen lukumäärän sekunnissa. Mitä nopeammin ääniaallot värähtelevät, sitä korkeampana ääni kuullaan. Ihmiskorva on herkimmillään aistimaan ääniä 500–4 000 hertsin välillä. Ihmisen korva erottaa yleensä taajuuksia 20–20 000 Hz, ja ääniä, joiden taajuus on niiden yläpuolella, kutsutaan ultraääniksi. Ääniä, jotka ovat taajuudeltaan niin matalia, että ihmiskorva ei kykene niitä havaitsemaan, kutsutaan infraääniksi. Yleensä infraäänellä tarkoitetaan alle 20 hertsin taajuisia ääniä. — Pianon äänialue on n. 30–5 000 Hz.
[muokkaa] Äänen voimakkuus
- Pääartikkeli äänenpaine
Äänen voimakkuutta kuvataan intensiteetin tai intensiteettitason avulla. Äänen intensiteettitason yksikkö on desibeli (dB). Normaalikuuloisen ihmisen kuulokynnystaso, eli hiljaisin ääni, jonka hän kuulee, on 0–20 dB:n välillä. Metrin päästä kuunneltuna kuiskaus on noin 30 dB:n ja tavallinen puhe noin 60 dB:n tasollalähde?.
[muokkaa] Äänen nopeus
- Pääartikkeli äänen nopeus
Äänen etenemisnopeuteen väliaineessa vaikuttavat monet seikat, kuten esimerkiksi väliaineen rakenne, olomuoto ja lämpötila. Äänennopeus 21 °C:n lämpöisessä ilmassa merenpinnan tasalla on 344 m/s ja 20 °C:n lämpöisessä vedessä 1 483 m/s. Kiinteissä aineissa äänennopeus on tyypillisesti välillä 2 000–10 000 m/s.lähde?
[muokkaa] Muuta
- Yleensä äänet koostuvat useista eri ääneksistä, mutta siniääneksen voidaan katsoa olevan "puhdas" ääni, jolla on vain yksi taajuus ja amplitudi.
- Ihmiset ja useat eläimet havaitsevat ääntä kuulonsa avulla käyttäen korviaan, mutta matalat äänet voidaan myös tuntea.
- Tieteellistä äänentutkimusta kutsutaan akustiikaksi
- Äänen havaitsemista (tulkitsemista) tutkitaan psykoakustiikassa.