Juan Manuel Fangio

Wikipedia

Juan Manuel Fangio
Formula 1 -ura
Kansalaisuus	Argentiina
Aktiivivuodet	1950–1951 1953–1958
Talli(t)	Alfa Romeo, Maserati, Mercedes-Benz, Ferrari
Kilpailuja	52
Maailmanmestaruuksia	5
Voittoja	24
Palkintosijoja	31
Paalupaikkoja	29
Nopeimpia kierroksia	23
MM-pisteitä	245 (277,64)
Ensimmäinen kilpailu	Britannian Grand Prix 1950
Ensimmäinen voitto	Monacon Grand Prix 1950
Viimeinen voitto	Saksan Grand Prix 1957
Viimeinen kilpailu	Ranskan Grand Prix 1958

Juan Manuel Fangio (s. 24. kesäkuuta 1911, k. 17. heinäkuuta 1995) oli menestynyt argentiinalainen Formula 1 -kuljettaja. Hän voitti viisi maailmanmestaruutta 1950-luvulla, joista neljä viimeistä olivat perättäisiä.

Fangio syntyi italialaiseen siirtolaisperheeseen Balcarcessa Argentiinassa. Fangion ura kilpa-autoilijana alkoi vuonna 1934. Hän voitti Argentiinan mestaruuden vuosina 1940 ja 1941. Toisen maailmansodan jälkeen Fangio siirtyi ajamaan kilpaa Euroopassa vuonna 1947.

Fangio voitti viisi mestaruuttansa peräti neljässä eri tallissa Alfa Romeolla, Mercedes-Benzillä, Ferrarilla ja Maseratilla. Fangio onkin ainut kilpailija koko Formula 1 -historiassa, joka on pystynyt voittamaan vähintään kaksi peräkkäistä maailmanmestaruutta eri automerkeillä. Hän ajoi 51 GP-kilpailua, joista voitti 24. Fangio voitti siis lähes puolet ajamistaan kilpailuista voittoprosenttinsa ollessa 47. Kaksi voitoista oli jaettuja voittoja; 1950-luvun sääntöjen mukaan samaa autoa saattoi ajaa useampi kuljettaja kilpailun aikana.

Juan Manuel Fangiota on usein pidetty kaikkien aikojen parhaana F1-kuljettajana. Eri aikakausien pilotteja on kuitenkin hyvin vaikea, suorastaan mahdoton, asettaa paremmuusjärjestykseen. Fangion kova kilpakumppani Stirling Moss onkin sanonut Fangiosta että "kukaan muu ei ole tehnyt kilpa-autossa yhtä vähän virheitä kuin hän". Fangiosta elää formulapiireissä lukemattomia legendoja. Niistä yksi sijoittuu Nürburgringin vanhalle yli 20 kilometrin mittaiselle radalle, jonka Fangio valloitti kolmesti, viimeisen kerran 1957, jo 46-vuotiaana konkarina.

Fangio jahtasi viimeistä maailmanmestaruuttaan Maseratillaan. Hänen pahimmat kilpailijansa olivat Ferrarin Mike Hawthorn ja Peter Collins. Ferrarit ajoivat kisan läpi ilman yhtään varikkopysähdystä, kun taas Fangio oli varautunut yhteen varikkostoppiin. Hän ajoi sitä varten 30 sekunnin kaulan kilpailijoihinsa. Pyörän mutteri juuttui kuitenkin kiinni, ja pysähdys venähti lähes minuutin mittaiseksi. Fangio aloitti takaa-ajon, jonka aikana hän joka kierroksella paransi jo edelliseltä kaudelta nimissään ollutta kierrosennätystä sekuntikaupalla. Viimeistä edellisellä kierroksella hän saavutti Ferrarit ja ohitti ne, ensin Collinsin, sitten Hawthornin. Fangio ohitti kuitenkin molemmat Ferrarit ajamalla mutkat suoriksi, kirjaimellisesti. Nykyään moinen olisi ollut sääntöjen vastaista, mutta tuohon aikaan sitä pidettiin "erinomaisena ideana".

Fidel Castron sissit kaappasivat Fangion 23. helmikuuta vuonna 1958 Havannassa mutta hänet vapautettiin pian. Fangio kuoli Buenos Airesissa vuonna 1995 84-vuotiaana. Fangio vieraili muutaman kerran Suomessa mm. Eläintarhan ajojen muistotilaisuudessa.^[1]

Sisällysluettelo 1 Saavutukset F1:ssä 2 Fangion voittamat GP:t 2.1 Eniten voittoja eri radoilta 2.2 Mestaruudet 3 Lähteet: 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Saavutukset F1:ssä

• Viisinkertainen maailmanmestari (1951, 1954–1957)
• 51 GP-kilpailua
• 24 voittoa
• 28 paalupaikkaa
• 23 nopeinta kierrosta
• 277,64 pistettä

[muokkaa] Fangion voittamat GP:t

• 1950: Monacon GP, Belgian GP, Ranskan GP
• 1951: Sveitsin GP, Ranskan GP (jaettu voitto Luigi Fagiolin kanssa), Espanjan GP,
• 1953: Italian GP
• 1954: Argentiinan GP, Belgian GP, Ranskan GP, Saksan GP, Sveitsin GP, Italian GP
• 1955: Argentiinan GP, Belgian GP, Hollannin GP, Italian GP
• 1956: Argentiinan GP (jaettu voitto Luigi Musson kanssa), Britannian GP, Saksan GP
• 1957: Argentiinan GP, Monacon GP, Ranskan GP, Saksan GP

[muokkaa] Eniten voittoja eri radoilta

• 4 voittoa: Ranskan GP, Argentiinan GP
• 3 voittoa: Belgian GP, Italian GP, Saksan GP
• 2 voittoa: Monacon GP, Sveitsin GP
• 1 voitto: Britannian GP, Espanjan GP, Hollannin GP

[muokkaa] Mestaruudet

• 1951 Alfa Romeo
• 1954 Maserati, Mercedes-Benz
• 1955 Mercedes-Benz
• 1956 Ferrari
• 1957 Maserati

[muokkaa] Lähteet:

1. ↑ Saabisti 1/2007, luettu 15.4.2007

[muokkaa] Aiheesta muualla

• http://www.jkttietoteos.fi/Fangio.htm
• http://www.museofangio.com/
• http://www.ddavid.com/formula1/fangio_bio.htm
• http://www.f1-grandprix.com/fangio.html