Johannes Gutenberg

Wikipedia

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Johannes Gensfleisch zur Laden zum Gutenberg (1398 Mainz – 3. helmikuuta 1468 Mainz) oli saksalainen metallityömies ja keksijä. Hänet tunnetaan ensimmäisen kirjapainokoneen kehittämisestä ja ensimmäisen kirjapainon perustamisesta Peter Schöfferin sekä liikemies Johann Fustin kanssa 1400-luvun puolivälissä.

Sisällysluettelo 1 Nuoruus 2 Painokoneen keksiminen 3 Kirjapainon perustaminen ja toiminta 4 Oikeustapaus 5 Myöhempi elämä 6 Gutenbergin painamat kirjat 7 Katso myös 8 Lähteet

[muokkaa] Nuoruus

Gutenberg syntyi Mainzissa yläluokkaisen kauppiaan nuorimmaksi pojaksi. Gutenbergit muuttivat Eltville de Rheiniin (Alta Villa) luultavasti vuonna 1411. Gutenbergin talo mainitaan Mainzissa juutalaisen kaupunginosan yhteydessä 1427. Johannes Gutenberg opiskeli tiettävästi vuonna 1419 Erfurtin yliopistossa, jonka opiskelijaluettelossa käytetään nimeä Johannes de Altavilla. Seuraavista viidestätoista vuodesta ei tiedetä, mutta maaliskuussa 1434 hänen kirjeestään voidaan osoittaa, että hän asui Strassburgissa. Hän myös esiintyy kultaseppien luettelossa Strassburgissa.

[muokkaa] Painokoneen keksiminen

Gutenberg oli keksinyt painokoneen vuonna 1436. Samalla hän kehitti musteen, joka oli tarpeeksi vahva kiinnittymään metalliin ja erityisen laitteen painolevyn puristamiseksi paperia vasten. Hänen ajatuksensa lähteenä pidetään viininpuristimiseen käytettävää laitetta, jossa vastaanvanlainen puristuskoneisto esiintyy. Gutenberg kehitti myös metalliset irtokirjakkeet, joita voitiin sivuja painettaessa käyttää useaan kertaan. Keksintö antoi mahdollisuuden nopeaan painotyöskentelyyn ja tiedon valtavaan lisääntymiseen renessanssiajan Euroopassa, jossa kirjat oli siihen asti jäljennetty käsin.^[1] Vuonna 1439 Gutenberg oli osallistunut metallipeilien valmistukseen. Vuoteen 1444 hän asui Strassburgissa, enimmäkseen St. Arbogastin luostarissa.^[2]

[muokkaa] Kirjapainon perustaminen ja toiminta

Vuonna 1448 hän palasi Mainziin, ja hän otti lainaa sedältään Arnold Gelthuisilta perustaakseen kirjapainon. Vuonna 1450 kirjapaino oli toiminnassa, ja saksalaisia runoja oli painettu, mahdollisesti niiden ensimmäiset painokset on painettu siellä. Gutenberg oli myös tekemisissä varakkaan henkilön Johann Fustin kanssa, jolta hän oli lainannut 800 guldenia. Peter Schöeffer, josta tuli Fustin vävy, oli ollut kirjurina Pariisissa ja oli suunnitellut joitain kirjasinmerkkejä.

Gutenbergin kirjakauppa oli avattu Hof Humbrectissa. Luultavasti tällä oli suora yhteys kirjapainon tuotantoon. Ei ollut selvää, että Gutenberg aloittaisi Raamattu-projektia, mutta hän lainasi Fustilta toiset 800 guldenia, ja työ alkoi 1452. Samaan aikaan kirjapaino tuotti kannattavaa tekstiä luultavasti (latinalaisia aakkosia). Tämä on aiheuttanut spekulointia, että olisi ollut kaksi painoa. Yksi tavallisille teksteille ja toinen Raamatulle. Yksi uuden painon hyödyllisimmistä yrityksistä oli tuhansien synnintunnustusten painattaminen kirkolle, dokumentoituna vuosilta 1454–1455. Vuonna 1455 Gutenberg julkaisi 42-rivisen Raamatun, Biblia latina vulgatan, joka yleisesti tunnetaan Gutenbergin Raamattuna. Niitä painettiin 180 kappaletta, useimmat niistä paperille, jotkut käsitellylle eläimen nahalle eli pergamentille.

[muokkaa] Oikeustapaus

Samaan aikaan, 1455, Gutenberg ja Fust riitantuivat. Fust vaati takaisin lainaamiaan rahoja Gutenbergilta. Gutenbergin velka oli kasvanut 2000 guldeniin. Marraskuussa 1455 Gutenberg hävisi oikeudenkäynnin. Oikeus määräsi, että Gutenbergin kirjapainon ja kirjakkeiden omistus siirtyi ensin Fustille ja sitten tämän vävylle Peter Schöfferille. Fustille siirtyivät kaikki oikeudet kirjapainon kirjamyynnistä ja puolet kaikista painetuista Raamatuista.

Vaikka Gutenberg oli joutunut konkurssiin, hän avasi pienen kirjapainon ja osallistui Raamatun painamistyöhön Bambergin kaupungissa 1459. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä hänen painamissaan teoksissa ei ollut hänen nimeään eikä painovuotta. On myös mahdollista, että suuri katolinen sanakirja, 300 kappaleen painos 700-sivuisesta teoksesta, olisi painettu hänen kirjapainossa Mainzissa 1460.

Tänä aikana Fust-Schöeffer kauppa oli painanut ensimmäisen teoksensa Mainz Psalterin elokuussa 1457 ilman mainintaa Gutenbergin nimestä tai päiväyksestä.

[muokkaa] Myöhempi elämä

Vuonna 1462, kahden arkkipiispan kiistan aikana, Mainz ryöstettiin. Gutenberg pakeni kaupungista Eltvilleen. Tammikuussa 1465 Gutenbergin saavutukset huomioitiin, ja hänelle annettiin arvonimi arkkipiispa Nassaun määräyksestä. Arvonimi sisälsi stipendin. Gutenberg kuoli 1468, ja hänet on haudattu fransiskaanikirkkoon Mainzissa.

[muokkaa] Gutenbergin painamat kirjat

Vuosina 1450-1455 välillä Gutenberg painoi lukuisia tekstejä, mutta tarkempia tietoja niistä ei ole. Teksteihin ei ole painettu kirjoittajan nimeä eikä päiväystä, alkuperä on mahdollista saada selville vain muista lähteistä. Varmuudella lukuisat kirkon dokumentit sisältävät käskykirjeitä, ja myös kaksi synnintunnustusta on painettu. Jotkut painetut laitokset Aelius Domitiuksen latinan kieliopista Ars Minorista ovat saattaneet olla Gutenbergin painamia. Ne on päivätty joko 1451–1452 tai 1455.

Vuonna 1455 Gutenberg painoi Raamatusta version, jossa oli 42 riviä jokaiselta sivulta. Kirjasivuja ei ollut sidottu, ja vuosiluvun 1455 oli merkinnyt kirjan selkään sen Pariisissa sitonut sitoja.

Raamattu maksoi kappaleelta 30 floriinia,^[3]joka oli tavallisen papin kolmen vuoden palkka.

48 jokseenkin täydellistä kappaletta tunnetaan säilyneinä, ja niistä kaksi on British Libraryssa^[4]

Raamatusta tehtiin myös toinen, 36-rivinen painos, joitakin vuosia ensimmäisen painoksen jälkeen, ja laajempana osana kopiosta, josta se oli painettu, siten osoittaen vääriksi aikaisemmat spekuloinnit, että tämä oli ollut noista kahdesta ensimmäinen Raamattu.^[5]

[muokkaa] Katso myös

• Gutenbergin Raamattu
• Gutenberg-projekti

[muokkaa] Lähteet

• Grimberg, Kansojen historia osa 11, s. 469.