Isoruokki
Wikipedia
| Isoruokki | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Hävinnyt (1844) | ||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Pinguinus impennis (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Isoruokki Wikispeciesissä |
Isoruokki eli siivetön ruokki (Pinguinus impennis) oli ruokkeihin kuuluva lintu. Aikaisemmin sen tieteellinen nimi oli Alca impennis.
75-senttimetrinen lentokyvytön isoruokki oli ruokeista suurin. Sitä metsästettiin ainakin jo 700-luvulla ruoaksi ja patjoissa käytettyjen untuvien vuoksi. Isoruokkia esiintyi aikoinaan runsaslukuisesti Kanadan itärannikon saarilla, Grönlannissa, Islannissa, Norjassa, Britteinsaarilla ja Itämerellä, mutta se metsästettiin sukupuuttoon. Viimeinen pari tapettiin 3. heinäkuuta 1844 eräällä Islannin rannikon saarella.
Isoruokki ei ollut täysin siivetön. Se oli erinomainen uimari ja käytti siipiään uidessaan veden alla. Toisin kuin muut ruokit, isoruokki ei kyennyt lentämään, mikä teki siitä helppoa riistaa ihmisille.
Isoruokit munivat vain yhden munan vuodessa.
Pingviinit ovat saaneet nimensä isoruokin kymrinkielisen nimen pen gwyn (sananmukaisesti käännettynä 'valkea pää' viitaten pään näkyvään valkoiseen laikkuun) mukaan.
