Erytromysiini
Wikipedia
Erytromysiini
|
|
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
6-(4-dimethylamino-3-hydroxy-6-methyl-oxan-2-yl)oxy-14-ethyl-7,12,13-trihydroxy-
4-(5-hydroxy-4-methoxy-4,6-dimethyl-oxan-2-yl)oxy-3,5,7,9,11,13-hexamethyl- 1-oxacyclotetradecane-2,10-dione |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | J01 |
PubChem | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C37H67NO13 |
Moolimassa | 733.93 g/mol |
Farmakokineettiset tiedot | |
Biosaatavuus | 100% |
Proteiinisitoutuminen | 90% |
Metabolismi | maksa (alle 5% erittyy muuttumattomana) |
Puoliintumisaika | 1.5 tuntia |
Ekskreetio | sappi |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | |
Reseptiluokitus | |
Antotapa | oraalinen, intravenoosinen, intramuskulaarinen |
Erytromysiini on makrolideihin kuuluva bakteerien lisääntymistä estävä antibiootti, jota määrätään usein penisilliinille allergisille potilaille. Erytromysiinin kemiallinen kaava on C37H67NO13, moolimassa 733,93 g/mol ja CAS-numero 114-07-8.
Erytromysiini tuli kaupalliseen myyntiin vuonna 1952 tuotenimellä Ilosone®. Aineen käyttö raskauden alkuvaiheessa ei ole suositeltavaa, sillä sen on arveltu voivan altistaa sikiötä sydänvioille.[1] Erytromysiinin käyttö samanaikaisesti sen hajoamista estävän lääkkeen kanssa johtaa elimistön liian korkeaan erytromysiinipitoisuuteen, josta seurauksena voi pahimmillaan olla sydämenpysähdys.[2]
Erytromysiini metaboloituu pääasiassa maksassa. Tavallisimpia mahdollisia sivuvaikutuksia ovat ripuli, pahoinvointi, vatsakipu ja oksentelu. Lääkkeellä voidaan hoitaa mm. keuhkoputken ja poskiontelon bakteeritulehduksia.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Erpo Pakkala: Erytromysiini voi aiheuttaa sikiölle sydänhaittoja 7. heinäkuuta 2005. Mediuutiset. Viitattu 3. toukokuuta 2007.
- ↑ Erytromysiini voi pysäyttää sydämen 12. joulukuuta 2004. Positiiviset ry. Viitattu 3. toukokuuta 2007.