Arnhem

Wikipedia

Arnhem


vaakuna	lippu

Provinssi

Perustamisvuosi

142 634 (1.1.2007)

101,53 km²

1 447 as./km²

P.C. Krikke

Arnhem on kunta ja kaupunki Alankomaiden itäosassa Ala-Reinin varrella. Se on Gelderlandin provinssin pääkaupunki. Kaupungissa on 142 634 asukasta (1.1.2007) ja kaupunkiseudulla (stadsregio Arnhem-Nijmegen) 722 181.

[muokkaa] Historia

Vanha kaupungintalo

Arnhem, joka mainitaan ensimmäisen kerran 893 nimellä Oppidium Arnoldi Villa, alkuperä juontuu vuodesta 1233, jolloin Gueldersin kreivi Otto II myönsi kaupunkioikeudet paikkakunnalle, joka oli kuulunut Prümin luostarikirkolle, sekä asutti ja linnoitti sen. Arnhem liittyi Hansaliittoon 1443. Vuonna 1473 Burgundyn Kaarle Rohkea valtasi kaupungin. Vuonna 1514 Egmondin Kaarle, Gueldersin herttua valloitti sen Burgundian herttuoilta ja vuonna 1543 sen valloitti keisari Kaarle V. Niin kutsutun Kwartier van Veluwe alueen pääkaupunkina se liittyi Utrechtin unioniin 1579 ja siitä tuli osa Alankomaiden seitsemän yhdistyneen provinssin tasavaltaa 1585. Ranskalaiset miehittivät kaupunkia 1672–1674 ja 1795–1813. Alkupuolella 1800-lukua vanhat linnoitteet purettiin lähes kokonaan kaupungin laajentumisen tieltä ja vain Sabelspoort (Sapeliportti) säilytettiin keskiaikaisista muureista. 1800-luvulla Arnhem oli herrasväen matkakohdekaupunki, joka oli tunnettu maalauksellisesta kauneudestaan. Se tunnettiin nimellä het Haagje van het oosten (idän pieni Haag).

[muokkaa] Arnhemin taistelu

John Frost silta nähtynä muistomerkiltä

Toisessa maailmansodassa Operaatio Market Gardenissa (syyskuussa 1944) brittiläinen 1. laskuvarjodivisioona ja puolalainen 1. erillinen laskuvarjoprikaati saivat tehtäväkseen vallata ja pitää Arhemissa sijaitsevan sillan. Yksiköt tekivät maahanlaskuja kaupungin ympäristöön 17. syyskuuta alkaen. Suurin osa joukoista laskeutui kilometrien päähän kaupungista ja pääkohteena olleesta sillasta, eivätkä koskaan saavuttaneet sitä. Pataljoonan kokoinen osasto 1. laskuvarjoprikaatista onnistui pääsemään sillalle, muttei pystynyt valtaamaan sen molempia päitä. Liittoutuneiden joukot kohtasivat kovaa vastarintaa saksalaisilta 9. ja 10. SS-panssaridivisioonilta, jotka oli sijoitettu kaupungin ympärille. Sillalle päässeet brittiläiset joukot joutuivat lopulta antautumaan 21. syyskuuta ja loput joukot vetäytyivät kokonaan joen eteläpuolelle 26. syyskuuta. Nämä tapatumat on dramatisoitu elokuvassa Yksi silta liikaa. Kunnianosoituksena silta on nimetty John Frost sillaksi laskuvarjosotilaita sillalla komentaneen upseerin mukaan. Virallinen muistojuhla pidetään vuosittain 16. syyskuuta. Oikeastaan elokuva kuvattiin Deventerissä, jossa oli samanlainen silta käytettävissä yli IJssel-joen, sillä Arnhemissa sillan ympäristö oli muuttunut liian paljon toisen maailmansodan aikaisesta.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Maarten van Rossumin, joka oli herttua Charles van Gelren kenraali, talo on ollut kaupungintalona vuodesta 1830. Renessanssityylin koristeormamenttien satyyrin vuoksi sitä kutsutaan nimellä Duivelshuis (paholaisen talo).

John Frost silta on uudelleen rakennettu silta toisessa maailmansodassa tuhoutuneen alkuperäisen tilalle.

Openluchtmuseum on ulkoilmamuseo ja puisto, jossa on vanhoja taloja, maatiloja sekä tehtaita eri puolilta Alankomaita.

Burgers' Zoo on suurin eläintarha Alankomaissa sekä kooltaan että kävijämäärältään.

[muokkaa] Huomattavia rakennuksia

KEMA-torni, 140 metriä korkea TV-torni.

[muokkaa] Tunnettuja henkilöitä ja järjestöjä

Arnhemissa syntyi fyysikko ja Nobel-voittaja Hendrik Lorentz ja siellä perustettiin sananvapausliike Loesje. Englantilainen runoilija Philip Sidney kuoli kaupungissa vuonna 1586.

[muokkaa] Liikenne

Arnhemissa on rautatieasema, jonka kautta kulkee useita kaupunkien välisiä linjoja (Utrecht, Nijmegen, Zutphen) ja ICE Düsseldorfin kautta Frankfurtiin. Arnhemissa on myös Alankomaissa ainutlaatuinen johdinautojärjestelmä.