Albi

Wikipedia

**Albi**
Perustiedot
Valtio:	Ranska
Région:	Midi-Pyrénées
Departementti:	Tarn
Pinta-ala:	44,26 km²
Asukasluku:	47 800 (2005)
Asukastiheys:	1 046 as./km²
Alueen matalin paikka:	130 m
Alueen korkein paikka:	308 m
Kaupunginjohtaja:	Philippe Bonnecarrère 2001–2008
Kotisivu:	[1]
motto:	Stat baculus vigilatque leo turresque tuetur ce qui signifie (1764)^[1]

Albi on ranskalainen kaupunkikunta, joka sijaitsee Tarnin departementissa ja Midi-Pyrénées'n alueella. Kaupunki on departementin hallintokaupunki, ja sen halki virtaa Tarnejoki. Kaupungissa itsessään on lähes 50 000 asukasta, mutta se muodostaa esikaupunkeineen ja ympäryskuntineen noin 88 000 asukkaan agglomeraation, johon kuuluu yhteensä 17 kuntaa.

[muokkaa] Yleistä

Albi on nimetty Ranskassa "punaiseksi kaupungiksi", sillä kaupungin vanhan katedraalin ja keskiaikaisen keskustan rakennustiilien väri on juuri punainen. Punaisten rakennustensa lisäksi Albi on tunnettu keskiaikaisesta arkkitehtuurista ja eritoten lempeästä ilmastostaan ja elämänmenostaan.

Vuotuinen keskilämpötila on kaupungissa 14,9 °C (vuodelta 2003). Samana vuonna on mitattu kaupungin vuotuinen auringonpaiste 2.480 tunnin mittaiseksi. Vuotuisten sadepäivien määrä oli vuonna 2003 97. Äärimmäisiksi lämpötiloiksi kaupungissa on mitattu −20,4 °C 16. tammikuuta 1985 ja +40,8 °C 12. elokuuta 2003.

Tarnin prefektuuri Albi sijaitsee Tarn-joen rannalla ja lähellä Gaillacin suuria ja merkittäviä viinitarhoja sekä lähellä cordais'n tasankoa ja Grésignen metsää. Kaupungista on 80 kilometriä Toulousen kaupunkiin, kolmen tunnin matka Pyreneille ja 2 tuntia Välimerelle.

[muokkaa] Historia

Tarn-joen ylittävä vanha silta "Pont vieux"

Albi-nimen alkuperä jää nytkin vain eräiden hypoteesien varaan. Kaupungin nimi saattaa tulla Alp-etuliitteestä, joka merkitsi äkkijyrkkää paikkaa, tai sanasta Albius, eräästä Albissa asuneesta roomalaisajan ylimyksestä, tai vielä väristä alba (suom. valkoinen), jos kaupunkia ympäröivät kalkkikivivuoret olisivat olleet nimen alkuperä. Lisäksi on huomattava, että aiemmin nimi on kirjoitettu muotoon Alby.

Vuoden 1000 tienoilla ALbista tuli Ambialet'n herrasuvun Trencavelien läänitysmaata. Kaupunki kuitenkin oli piispan läänityksiä, mutta kun Trencavelin suvun jäsenistä oli aina piispana, niin suku koki alueen kuin omanaan.

Tultaessa 1100- ja 1200-luvuilla Albista tuli keskeinen kaupunki kataarien uskonnolliselle liikkeelle. Usein näitä uskonnollisen liikkeen jäseniä kutsutaan nimellä albineois, joka tarkoittaa Albissa puolustettua oppisuuntaa. Katolinen kirkko kuitenkin julisti kataarit kerettiläisiksi ja heidät nujerrettiin julmasti ristiretkellä kataareja vastaan. Albi kaupunkina kuitenkin siirtyi ilman suurempia ongelmia katoliseen leiriin. Tältä ajalta on myör peräisin piispan linnoitettu palatsi, joka nykisin toimii Toulouse-Lautrec-museona. Myös Euroopan korkein tiilistä rakennettu pyhän Celilian katedraali oli omiaan ankkuroimaan kaupungin virallisen kirkon tunnustuksen yhteyteen.

Pärttylinyön verilöylyn tapahtumat 24. elokuuta 1572 seurasivat viiveellä Albiin ja siellä ne tapahtuivat 5. lokakuuta ja samalla saatettiin maksaa vanhoja velkoja.^[2]

Ranskan ensimmäinen kokeilu hiilen käyttöstä teollisuuden energialähteenä tehtiin Albissa ja kokeilijana oli Solagesin markiisi. Hän sai myös luvan rakentaan hevosvetoisen raitioteien Albiin. Näin syntyi Medeleinen esikaupunki.

Ranskan vallankumouksen aikana Albi menetti hetkeksi roolinsa alueen kehityksen veturina Castresille. Kuitenkin tasavaltalaiset totesivat Castresin liian epävarmaksi kaupungiksi ja niin he pakenivat kaupungista ja muuttivat Albiin. Näin Albista tuli 1797 uuden departementin keskus lyhyen Castresin vallassaolon jälkeen.

Toisen maailmansodan aikana saivat tuta Vichyn hallituksen toiminnan, silla kaupunkiin perustettiin Ranskassa oleville ulkomaalaisille tarkoitettu keskitysleiri. Juuri ennen Ranskan vapautumista natsimiehityksestä yksi saksalainen kolonna yritti päästä Madeleinen esikaupungistä Tarn-joen sillan ylitse. Kuitenkin ranskalaisen vastarintaliike, sekä paikalliset että ulkomaalaiset ja eritoten monet puolalaiset ja espanjalaiset, ryhtyivät lujaan taisteluun joen uudella sillalla, kunnes he luovuttivat sen. Nykyisin taman tapahtuman muistoksi on pystytetty taistelussa kuolleiden muistomerkki.^[3]

[muokkaa] Talouselämä

Hiilenkäytön valtakaudelta on vielä joitain jälkiä nähtävissä kaupungin taloudellisessa rakenteessa. Tällaisia "jäänteitä" ovat VOA eli lasitehdas ja Ranskan sähköyhtiön La Pélissier -hiilivoimala.

Merkittäviä työnantajia kaupungissa ovat Pierre Fabren famateuttiset laitokset ja Airbus-teollisuuden alihankintatyöt.

[muokkaa] Koulut

Kreivi Jean François Galaup de La Pérousen patsas

Lycée Lapérouse, kaupungin lyseoista tunnetuin, jossa Jean Jaurès oli opettajana ja Georges Pompidou kävi koulunsa.
Lycée Louis Rascol
Lycée Albi-Fonlabour, maatalouslyseo.
Lycée Bellevue
Albi Le Centren yliopistokeskus Jean-François Champollion, joka on perustettu vanhaan karasmirakennukseen ja jonka tarkoituksena on hajannuttaa Toulousen yliopisoton toimintaan.
L'École des Mines d'Albi-Carmaux, kaivosteollisuusinsinöörien koulu.

[muokkaa] Tunnettuja kaupunkilaisia

Henri de Toulouse-Lautrec (1864–1901), taidemaalari, suntynyt kaupunfissa
Gérard Onesta (s. 1960), poliitikko ja Euroopan parlamentin jäsen]]
Pierre Benoît, kirjailija (1886–1962), syntynyt kaupungissa
Jean François Galaup de La Pérouse (1741–1788), tutkimusmatkailija, syntynyt kaupungissa
Georges Pompidou Ranskan presidentti, suoritti kaupungissä opintonsa aina ylioppilastutkintoon saakka.
Jean Jaurès ranskalainen poliitikko (1859–1914), opettei filosofiaa La Pérousen lyseossa.

[muokkaa] Viitteet

↑ Laki johtaa, leijona valvoo, torni suojelee. Kaupungin aiempi tunnus "sigillum comutatis albie" oli vuodelta 1236.
↑ Pierre Miquel. Les Guerres de religion. Club France Loisirs, 1980. ISBN 27274207858, p. 287.
↑ Yves Benezech, Les Terroristes de l'espérance

[muokkaa] Aiheesta muualla

Luokka: Ranskan kaupungit

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.