Viljo Vesterinen
Wikipedia
Viljo "Vili" Vesterinen (26. maaliskuuta 1907 Ollila, Terijoki, Kivennapa[1] – 18. toukokuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen harmonikansoittaja ja säveltäjä. [2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koulutus
Vesterinen opiskeli sellon- ja pianonsoittoa Viipurin musiikkiopistossa. Harmonikansoittajana hän oli itseoppinut.[2]
[muokkaa] Elämä ja ura
Alkuaikoinaan Vili Vesterinen säesti eri muusikoita ja esiintyi 1920-luvun lopulla elokuvissa, sirkuksissa ja kahviloissa.[2] Viljo Vesterinen vaikutti Suomi Jazz Orkesterissa vuosina 1929-1931. Dallapé-orkesterissa hän työskenteli 1931–1938. Sota-aikana hän oli suosittu esiintyjä viihdytyskiertueilla. Vuonna 1944 hän toimi Helsingin kaupunginorkesterin solistina ja häntä pidetään konserttiharmonikan uranuurtajana Suomessa. Hänen 50-vuotisjuhlakonserttinsa pidettiin Helsingin Messuhallissa 1957.[2]
Hän esiintyi myös muutamissa elokuvissa. Vuonna 1955 Vili Vesterisestä tehtiin osittain fiktiivinen elämäkertaelokuva Säkkijärven polkka.
Hän sai halvauskohtauksen keikkamatkalla Ylitorniossa marraskuussa 1950. Myöhemmin 1950-luvulla kohtaukset uusiutuivat ja johtivat siihen, että hän enää harvoin pystyi soittamaan. Halvauksen aiheuttajana pidetään yleisesti muusikon epäsäännöllistä elämänrytmiä, johon kuului alkoholi, tupakka ja epäterveellinen ruoka. Myötävaikuttavana tekijänä on saattanut olla 19-vuotiaana sairastettu keltatauti. Hän esiintyi viimeisen kerran huhtikuussa 1960, jolloin hän ei enää kyennyt juurikaan soittamaan, vaan Jorma Juselius ja Martti Jäppilä paikkasivat hänen soitto-osuutensa. Hän itse kävi lavalla vain näyttäytymässä yleisölle. Maaliskuussa 1961 sattunut viimeinen halvauskohtaus vei häneltä puhekyvyn eikä hän enää palannut Kivelän sairaalasta, jossa hän oli hoidettavana.
Hänet on haudattu Honkanummen hautausmaalle, kortteliin 26. Vuonna 1977 hänen muistokseen perustettiin Viljo Vesterinen -kilta. Vesterisen oppilaista tunnetuiksi myöhemmin tulivat muun muassa Esko Könönen ja Taito Vainio[2].
[muokkaa] Palkinnot
Vesterinen saavutti Pohjoismaiden harmonikkamestaruuden neljä kertaa vuosina 1934, 1936, 1938 ja 1939 sekä toisen palkinnon Göteborgin kansainvälisissä harmonikkakilpailuissa 1934.
[muokkaa] Levytykset
Ensimmäiset levytyksensä hän teki vuonna 1929 ja viimeiset vuonna 1953. Hyvin monessa lähteessä on mainittu, että Kulkurin Kaiho olisi äänitetty uudestaan 1959, mutta kaikki versiot ovat uusintajulkaisuja vuoden 1947 äänityksestä.
Viljo Vesterisen tunnetuimmaksi kappaleeksi on jäänyt vuonna 1939 levytetty Säkkijärven polkka. Kappale ei ole Vesterisen oma, mutta hänen esityksensä on sen tunnetuin versio. Säkkijärven polkka tunnetaan myös jatkosodan ajalta, jolloin kappaletta soitettiin yli kolme vuorokautta yhteenmittaan estämään vihollisen radiomiinojen laukaisu[2]. Muita tunnettuja levytyksiä olivat Metsäkukkia (1931), Hilpeä hanuri (1936) ja Valssi menneiltä ajoilta (1939). Kaikkiaan levytyksiä on yli 130.[3]
[muokkaa] Kirjallisuus
- Marko Tikka: Harmonikan kuningas Vili Vesterinen, Ajatus Kirjat 2007, ISBN 978-951-20-7356-6
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Marko Tikka: Harmonikan kuningas Viljo Vesrterinen, s. 15. "Viljo Vesterisen syntyessä Terijoki kuului vielä Kivennapaan"..."Viljo vesterinen syntyi Terijoen Ollilassa...". Jyväskylä: Ajatus Kirjat, 2007. ISBN 978-951-20-7356-6.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-Ö, s. 226. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.
- ↑ Yleisradio: Vili Vesterinen lienee suomalaisen kevyen musiikin kuuluisin instrumentalisti
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vili Vesterisen lapsuus - Lukunäyte Marko Tikan Harmonikan kuningas -teoksesta
- Viljo Vesterinen Pomus.netin tietokannassa
- Viljo Vesterisen harmonikkatuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- Viljo Vesterisen sävellykset 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- Metsäkukkia and Valssi menneiltä Ajoilta by Viljo Vesterinen, and Lasse Pihlajamaa, 1950. (englanninkielinen)
