Viherhiukkanen
Wikipedia
Kloroplasti eli viherhiukkanen on yksi kasvisolun soluorganelleista. Sen tehtävänä on tuottaa kasville energiaa yhteyttämällä. Kloroplastien ansiosta kasvit ovatkin lähes ainoita autotrofisia elämänmuotoja maapallolla. Kloroplastit tuottavat kasvisolun tarpeisiin runsaasti hiilihydraatteja (energiavarastoiksi) ja energiaa ATP-muodossa.
[muokkaa] Rakenne
Viherhiukkaset ovat värihiukkasista kookkaimpia ja tavallisesti paksun kiekon muotoisia. Sitä ympäröi kaksikerroksinen kalvo. Tarkasteltaessa viherhiukkasta mikroskoopilla siinä näkyy päällekkäin pinottuja kolikoita muistuttavia, litteitä kelmupusseja, joihin väriaineet ovat sijoittuneet. Näitä kelmupusseja kutsutaan tylakoideiksi ja niissä tapahtuvat fotosynteesin valoreaktiot. Viherhiukkasissa valoa absorboivat pääasiassa klorofylli-a, mutta karotenoidit ja klorofylli-b toimivat apupigmentteinä ja ne absorboivat eri aallonpituutta kuin klorofylli-a. Levissä näiden pigmenttien lisäksi on apupigmenttinä fykobiliinejä.
Kloroplastit, kuten muutkin plastidit, kasvisolujen erikoisorganellit, ovat todennäköisesti syntyneet endosymbioottisesti syanobakteereista. Tämän vuoksi niillä on omaa DNA:ta, ribosomeja ja omat kaksoismembraanit, joten liikenne plastidin ja isäntäsolun välillä hoidetaan pääasiassa siihen erikoistuneilla proteiineilla.
| Solut ja niiden osat | ||
|---|---|---|
| Solut: | Prokaryootit | Eukaryootit | |
| Solun rakenteet: | Soluelimet | Solukalvo | Solulima | Solun tukiranka | Soluseinä | Tuma | |
| Soluelimet: | Diktyosomi | Endoplasmakalvosto | Golgin laite | Lysosomi | Mitokondrio | Peroksisomi | Proteasomi | Ribosomi | Vakuoli | Vesikkeli | Viherhiukkanen | |
| Solun tukiranka: | Mikrofilamentit | Mikrotubulukset | Välikokoiset säikeet | |
| Tuma: | Tumahuokonen | Tumakotelo | Tumalevy | Tumajyvänen | |
| Muita osia: | Cilium | Flagellum | Kromosomi | Sentrioli | |
