Unitauti
Wikipedia
Unitauti eli afrikkalainen trypanosomiaasi on Trypanosoma-suvun alkueläinten (Trypanosoma brucei gambiense tai Trypanosoma brucei rhodesiense) aiheuttama ja tsetsekärpästen (Glossina-suku) levittämä tartuntatauti, zoonoosi, josta eläimillä käytetään nimitystä nagana. Sitä esiintyy lähinnä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Noin 300 000–500 000 ihmistä sairastuu ja 40 000 kuolee unitautiin vuosittain. Sairautta on todettu esiintyneen 36 maassa.
Kuluneen sadan vuoden aikana Afrikassa on ollut kolme merkittävää unitautiepidemiaa. Ensimmäinen oli vuosina 1896–1906, toinen vuonna 1920 ja kolmas vuonna 1970. Vakavimmat epidemiat ovat olleet Ugandassa.
Unitautia tiedetään esiintyneen Afrikassa ainakin 1300-luvulta lähtien. Paul Ehrlich ja Kiyoshi Shiga kehittivät sairauteen ensimmäisen lääkkeen vuonna 1906. Lääkkeellä havaittiin kuitenkin pian mahdollinen vakava sivuvaikutus, sokeus. Unitauti oli jo lähes hävinnyt 1960-luvulla, mutta se on ollut taas yleistymässä viimeisten vuosikymmenten aikana.
[muokkaa] Oireet
Unitaudin oireita ovat muun muassa kuume, päänsärky, nukahtelu ja heikotus. Edetessään sairaus voi vaurioittaa sydäntä ja munuaisia. Unitauti on erittäin vakava sairaus ja saattaa ilman kunnollisia hoitotoimenpiteitä johtaa kuolemaan verrattain nopeastikin.
[muokkaa] Tunnettuja potilaita
- Brittiläinen valtiomies Alfred Milner kuoli unitautiin palattuaan matkalta Etelä-Afrikasta vuonna 1925.
