Tarvas
Wikipedia
Tarvas on vanha suomen kielen sana, jonka merkitys on nykyisin jäänyt epäselväksi. Todennäköisesti tarvas tarkoittaa sarvekasta eläintä, kuten hirveä, poroa, nautaa, tai jonkun näistä urosta. Tarvaista on jäänyt mainintoja kalevalaiseen runouteen. Tarvaista kertovaa kansanperinnettä muistaneilla ihmisilläkään ei ehkä enää ollut selvää käsitystä siitä mikä tarvas on, kun kansanrunoutta kerättiin ja kirjoitettiin muistiin. Tarvaasta on myös peräisin Tarvo, vanha sonnin nimi, nykyisin myös miehen nimi. Juomasarvea on 1700-luvulta peräisin olevan tiedon mukaan sanottu tarvoin sarveksi, toisaalta tarvasarvi on ollut sarven muotoinen arkun hela.
Sana tarvas on lainaa indoeurooppalaisista balttilaiskielistä. Esimerkiksi liettuaksi taūras merkitsee alkuhärkää, joita eli Euroopassa 1600-luvulle asti. Sana on sukua myös härkää ja sonnia tarkoittaville latinan sanalle taurus ja kreikan sanalle taũros. Suomen kielessä tarvas on voinut alun perin tarkoittaa jotain tiettyä eläintä, ehkä alkuhärkää, mutta sen merkitys on myöhemmin voinut hajota. Virossa tarvas on joskus merkinnyt saksanhirveä.
Renwallin sanakirjassa ja Castrénin Kalevalan käännöksessä ruotsiksi (1800-luvulla) "tarvas" käsitettiin elefantiksi.
Kalevalassa kerrotaan tarvaista:
- Pohjola porolla kynti,
- etelä emähevolla,
- takalappi tarvahalla.
Joissain kansanrunoissa tarvaat samaistetaan hirviin:
- Hirvoit, tarvoit tappeloot,
- Tarvakset murentelloo,
- Sinisorkat siertelöö,
- Rautakapiot kaatelesse...
- (SKVR:2028, Tyrö, 1881)
Edellinen runo jatkuu siten, että neito saa tappelupaikalle pudonneet sarvet, ja seppo takoo niistä kanteleen.
Tarvas on joskus samaistettu jopa käärmeeseen, kuten näistä käärmeen pistosanoista käy ilmi:
- Tarvas taivahan näköinen
- Läpi mättäiden menevi,
- Puun juurien pujotteleikse...
- (SKVR:3810, Kerimäki, 1904)
Eräissä runoissa kerrotaan, että Pohjolassa ovat hirvet hirtettynä ja tarvaat tapettuina. Siellä on paljon lihaa ja verta syötäväksi vaikka kuinka nälkäiselle. Samaan tapaan myös isoa härkää koskevissa runoissa saadaan paljon lihaa ja verta.
Arvellaan, että sanat teuras ja torvi (jonka alkuperäinen merkitys on sarvi) ovat samaa kantaa kuin tarvas.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähde
- Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä R-Ö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-692-9.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Huomaa, että nämä 1800-luvun lehtiartikkelit sisältävät käsityksiä, joita nykytutkimus ei välttämättä hyväksy.
