Tammihiiri
Wikipedia
Tammihiiri | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
Eliomys quercinus Linnaeus, 1766 |
||||||||||||||||
Katso myös | ||||||||||||||||
Tammihiiri Wikispeciesissä |
Tammihiiri (Eliomys quercinus) on jyrsijä, joka kuuluu unikekojen heimoon. Se viettää talven siilin tavoin horroksessa. Suomessa tammihiiriä on hyvin vähän, ja se onkin täällä erittäin harvinainen ja uhanalainen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Tammihiiren levinneisyysalue ulotuu idässä Uralille ja etelässä Pohjois-Afrikkaan. Tammihiirtä on tavattu Suomessa vain pienellä neliökilometrin suuruisella alueella Heinolan itäpuolella.
[muokkaa] Tuntomerkit
Tammihiiri on hieman pienikokoisempi kuin isorotta. Tammihiiri on 9-13 cm pitkä ja häntä on 9-12 cm. Tammihiiri on 25-150 g:n painoisena pienehkön rotan kokoinen ja pyöreähkö rakenteeltaan. Tärkeimpiä tuntomerkkejä ovat musta naamakuvio, valkea vatsa sekä paksu häntä, jonka on päässä kärkitupsu.
[muokkaa] Elinympäristö
Laji suosii reheväkasvuisia lehtoja. Tammihiiret elävät siis eritoten rehevillä järvilehdoilla, mutta niitä tavataan myös jäkälämänniköissä. Etenkin Keski-Euroopassa tammihiirtä on tavattu myös ihmisasutusten läheltä.
[muokkaa] Ravinto
Luonnossa tammihiiri syö marjoja, hedelmiä, silmuja, siemeniä, erilaisia toukkia sekä hyönteisiä. Joskus ne saattavat napata jopa linnunpoikasia.
[muokkaa] Lisääntyminen
Tammihiiret parittelevat toukokuun lopuilla, ja noin kuukauden kantoajan jälkeen naaras synnyttää 2-8 poikasta. Poikaset kehittyvät hitaasti ja lähtevät emon luota vasta loppukesällä. Keski-Euroopassa tammihiirille saattaa syntyä kaksikin poikuetta kesän aikana.
[muokkaa] Elintavat
Tammihiiri kiipeilee mielellään ja käyttäytyy kuin orava. Se nukkuu päivisin häntään kietoutuneena ontossa puussa, linnunpöntössä tai vanhassa oravanpesässä. Tammihiiri talvehtii horroksessa syyskuusta toukokuuhun.