Orava
Wikipedia
| Orava | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Sciurus vulgaris Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
 Orava Wikispeciesissä |
Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva Suomessakin tavallinen eläin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Oravaa tavataan koko Euroopassa ja Pohjolassa sekä Aasiassa, lukuun ottamatta pohjoisia alueita, mistä havupuut puuttuvat. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on amerikkalainen harmaaorava lähes syrjäyttänyt eurooppalaisen oravan. Euroopan unioni pelkääkin harmaaoravan syrjäyttävän eurooppalaisen oravan alueellaan.
[muokkaa] Tuntomerkit
Täysikasvuisen oravan ruumis on 19–28 cm ja häntä 14–24 cm pitkä. Painoa oravalla on 200–480 gramman väliltä.
Oravan tunnistaa helposti pitkästä tuuheasta hännästä. Oravien silmät ovat melko suuret ja eteenpäin työntyvät, minkä vuoksi niiden näkökenttä on laaja. Vatsa on aina valkea ja pään sivut ovat yleensä punertavan harmaat, mutta selän ja kylkien väritys voi vaihdella punaisen ja ruskean sävyistä lähes mustaan. Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: mustahäntäinen tumma kuusiorava, punahäntäinen vaalea mäntyorava sekä ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen. Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan.
Oravan ääntely on maiskutusta ja niiskuttelua.
[muokkaa] Ravinto
Suomalaisten oravien pääravintona ovat kuusen siemenet, huonoina käpyvuosina oravat turvautuvat myös männynsiemeniin. Syksyllä sienet ovat tärkeä ravinnonlähde. Sen lisäksi oravat voivat syödä kukkia, marjoja, hedelmiä, vihreitä kasvinosia ja nilaa. Eläinravintona kelpaavat toukat, hyönteiset, linnunmunat ja -poikaset. Eteläosissa pähkinät ovat suosittuja ja havupuiden silmut käyvät vararavinnosta. Oravat järsivät myös luita ja pudonneita hirvieläinten sarvia kalkintarpeeseensa. Asutusalueiden ”city-oravat” taas hyödyntävät pääosin lintujen ruokintapaikkojen antimia, pääasiassa maapähkinöitä, auringonkukansiemeniä ja talia.
[muokkaa] Lisääntyminen
Naaraiden kiima-aika keväällä riippuu ravintotilanteesta. Kantoaika on noin 38 vuorokautta. Ensimmäinen poikue syntyy Suomessa yleensä huhti–toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä. Poikasia syntyy kolmesta kuuteen kappaletta kunnostettuun nukkumapesään. Emo imettää poikasia viidestä kuuteen viikkoa. Uros ei osallistu poikasten hoitoon. Orava voi elää kymmenvuotiaaksi ja se tulee sukukypsäksi toisena elinvuotenaan.
[muokkaa] Elintavat
Orava on päiväaktiivinen. Se rakentaa useita lähes pallon muotoisia pesiä liikkumisalueensa sisälle. Pesät sijaitsevat korkeissa puissa. Sisältä orava vuoraa pesät naavalla, ruoholla, sammalilla, lehdillä ja muilla täytteillä. Talvella pesät ovat lämpimiä. Ollessaan pesässä orava sulkee kulkuaukon. Oravat myös kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin. Vastoin yleistä käsitystä orava löytää kätkönsä hajun eikä suinkaan muistin perusteellalähde? Yleensä ne tekevät pesänsä kuusen tai männyn oksille, mutta myös linnunpöntöt käyvät.
