Svjatopolk I

Wikipedia

Svjatopolk I (ven. Святополк Окаянный) (n. 980 – 1019) oli Kiovan ruhtinas vuosina 1015–1019. Svjatopolk nousi valtaan isänsä Vladimir Suuren kuoleman jälkeen. Hänen veljensä Jaroslav Viisas syrjäytti Svjatopolkin vallasta vuonna 1019.

Svjatopolkin äiti oli kreikkalainen nunna, jonka Svjatoslav I oli vanginnut Bulgariassa ja tuonut vaimoksi pojalleen Jaropolk I:lle, Svjatopolkin sedälle. Vladimir Suuren tapatettua veljensä, raiskasi hän tämän vaimon, joka myöhemmin synnytti Svjatopolkin. Svjatopolk syntyi kuitenkin ennen laskettua aikaa, mistä syystä on epäselvää, kuka lopulta oli hänen isänsä. Svjatopolkia onkin kutsuttu "Kahden isän pojaksi".

Vladimir Suuren kuoltua 1015 Svjatopolk peri Kiovan valtaistuimen. Kiovalaiset eivät pitäneet uudesta hallitsijasta. Tästä syystä voittaakseen kansan sympatiat puolelleen, Svjatopolk surmasi suositun veljensä Boriksen ja myöhemmin vielä kaksi veljeään, Glebin ja Svjatoslavin. Svjatopolkin velisurmat antoivat hänelle lisänimen "Kirottu".

Uutiset murhista kantautuivat myös nuoremman veljen, Jaroslavin, korviin. Jaroslav lähti sotaan veljeään vastaan ja onnistui voittamaan tämän. Svjatopolk pakeni tappionsa jälkeen appinsa, Boleslaus I:n luo Puolaan. Boleslaun avulla Svjatopolk palasi takaisin Kiovaan ja onnistui voittamaan Jaroslavin 1017. Boleslaus joutui kuitenkin palaamaan armeijoineen takaisin Puolaan ja Svjatopolk joutui vetäytymään Kiovasta. Svjatopolk taisteli vielä kahdesti veljeään Jaroslavia vastaan, mutta jälkimmäisen taistelun jälkeen, paluumatkalla Puolaan hän menehtyi.

[muokkaa] Kiistanalaisuuksia

On esitetty, että Svjatopolkin veli Boris olisi seurannut Vladimiria Kiovan hallitsijaksi Svjatopolkin ollessa tuolloin vankilassa.
Eymundin saagassa Jaroslav on syyllinen veljensä Burizlafin (Boris) murhaan. Tämän perusteella on esitetty, että Svjatopolk nousi valtaistuimelle Boriksen murhan seurauksena ja yritti puolustautua Jaroslavin hyökkäyksiä vastaan.
Thietmar Merseburgilaisen kronikassa annetaan ymmärtää, että Svjatopolk pakeni Puolaan välittömästi isänsä kuoleman jälkeen. Svjatopolkin syyllisyyteen veljiensä Boriksen ja Glebin murhiin viittaa se tosiasia, että murhien tapahtumahetkellä Svjatopolkin appi Boleslaus soti Saksan keisari Henrik II:sta vastaan, joten oli epätodennäköistä, että Svjatopolk olisi voinut olla Boleslaun hovissa vuodesta 1015.