Suomen päärata
Wikipedia
Suomen rautateiden keskinen päärata kulkee Suomen poikki etelä-pohjoissuunnassa reittiä Helsinki–Hämeenlinna–Tampere–Seinäjoki–Kokkola–Oulu. Nimi päärata tulee siitä, että tämä reitti on kaikista merkittävin junaliikenteelle. Tärkein pääradan osuus on Helsinki–Tampere. Osuutta Seinäjoki–Oulu kutsutaan nimellä Pohjanmaan rata.
Pääradan osuus Helsinki-Tampere muodostaa nauhakaupungin ja maan tärkeimmän kasvukäytävän. Helsingin, Riihimäen, Hämeenlinnan, Etelä-Pirkanmaan ja Tampereen seutukuntien ketjun varrella asuu kolmannes suomalaisista.
Päärata lähtee Helsingin keskustasta jatkaen matkaansa Pasilan läpi. Se kulkee valtatien 4 ja kantatien 45 välissä Helsingin koillisten ja Vantaan itäisten kaupunginosien ohitse. Tämän jälkeen radan varrella on nauhakaupunkia (tiheästi pikkukaupunkeja) Tampereelle asti ja se seuraa pitkälti Valtatie 3:n linjausta. Tampereen jälkeen rata kulkee 1970-luvun suoraa rataoikaisua pitkin asumattomilla taipaleilla aina Seinäjoelle saakka eroten Parkanon jälkeen kolmostien reitistä. Seinäjoen jälkeen alkaa taas vanha mutkainen ratalinjaus. Rata kiertää rannikolle Kokkolaan seuraten Valtatie 8:aa ja palaa sen jälkeen takaisin sisämaahan. Oulaisten jälkeinen ratalinjaus on taas suorempi ja rata kohtaa ennen Oulua taas Nelostien.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomessa tehtiin vuonna 1849, ja suunnitelmat välille Helsinki–Hämeenlinna valmistuivat 1851. Jo maaliskuussa 1853 Hämeenlinnan kaupunki yhdessä suurtilallistensa kanssa oli anonut toimilupaa rakentaa rautatie Helsinkiin, mutta anomus hylättiin. Hyväksyvän päätöksen radan rakentamisesta tekikin vasta Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II 4. maaliskuuta 1857.[1]
Rakentaminen alkoi välittömästi. Ensimmäiset koejunat kulkivat radalla jo tammikuussa 1862, mutta viralliset avajaiset pidettiin vasta 17. maaliskuuta; päivä on nykyään VR:n syntymäpäivä. Radan rakentaminen pohjoiseen päin jatkui kiivasta vauhtia.
Valmistumisvuodet rataosittain
- 1862: Helsinki–Hämeenlinna
- 1876: Hämeenlinna–Tampere, Toijala–Turku
- 1882: Tampere–Haapamäki–Seinäjoki
- 1883: Seinäjoki–Vaasa
- 1885: Seinäjoki–Kokkola
- 1886: Kokkola–Oulu–Tuira–Toppila
- 1909: Tuira–Kemi–Rovaniemi
- 1932: Rovaniemi–Kemijärvi
- 1971: oikorata Tampere–Parkano–Seinäjoki
[muokkaa] Nykytilanne
Pääradan osuus Helsinki–Riihimäki kuuluu pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen ja on siten sekä paikallisjunien että kaukoliikenteen käytössä. Rata Keravalle asti on neliraiteinen kaupunkirata.
[muokkaa] Rataosat
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Reino Lönnblad: Suomen ensimmäinen rautatiesilta 1992. Helsingin Pitäjä 1992, 6-15. Viitattu 21.3.2008.
