Sotši

Wikipedia

Sotši
Sotši Mustaltamereltä nähtynä
Lippu Vaakuna
Sijainti Venäjän kartalla
Valtio	Venäjä
Hallintoalue	Krasnodarin aluepiiri
Perustettu	1864
Nykyinen nimi	1896
Kaupungiksi	1917
- Kaupunginjohtaja	Viktor Kolodjažny
Pinta-ala
- Kaupunki	3 508 km²  (1 354,4 mi²)
Väkiluku (2006)
- Kaupunki	328 014
Suuntanumero(t)	+7 8622
Sivusto: http://www.sochiadm.ru

Sotši (ven. Сочи) on Mustanmeren rannikkokaupunki Krasnodarin aluepiirin eteläosassa Kaukasian länsiosassa Venäjällä Itä-Euroopassa. Kaupungista on vain noin 20 km Georgiasta itsenäiseksi julistautuneen Abhasian rajalle. Sotšissa on 328 014 asukasta (2006).

Sisällysluettelo 1 Talous ja liikenne 2 Ilmasto 3 Historia 3.1 Venäjän hallintaan 3.2 Neuvostoajasta nykypäivään 4 Demografia 5 Urheilu 5.1 Olympiahanke 5.2 Sotšissa vaikuttaneita huippu-urheilijoita 6 Ystävyyskaupungit 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Talous ja liikenne

Sotšissa on elintarviketeollisuutta ja se on myös tunnettu kylpyläkaupunki. Sotši on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on rautatieyhteydet Tuapseen ja Georgiaan. Lisäksi kaupungin lähellä on lentokenttä.

[muokkaa] Ilmasto

Kaupungin ilmasto on kesäisin lämmin ja keväisin leuto. Talvisin kaupungissa on lämmintä noin +4 °C.

[muokkaa] Historia

500-luvulta aina 1400-luvulle asti alue kuului vuorotellen kasaareille, Abhasian kuningaskunnille ja viimeisimpänä Georgialle, minkä alaisuudessa nykyisen Sotšin kaupungin alueelle rakennettiin jopa tusinan verran kirkkoja. Muun muassa 1000-luvulta peräisin olevan bysanttilaisen basilikan rauniot ovat edelleen nähtävissä.

1400-luvusta lähtien rannikkoa hallitsivat ottomaanit ja pieniltä osin paikalliset vuoristolaisklaanit.

[muokkaa] Venäjän hallintaan

Alue luovutettiin Venäjälle vuonna 1829 Venäjän-Turkin sodan päätteeksi. Vuonna 1838 venäläiset perustivat Aleksandrijan (Александри́я) linnoituksen nykyisen Sotšin alueelle. Linnoituksen nimi vaihdettiin Navaginskiksi (Навагинский) heti seuraavana vuonna. Krimin sodan aikana linnoitus hylättiin.

Sotši oli välillä Tšerkessian valtion pääkaupunki. Venäjän valloitettua Tšerkessian 1858 tšerkessiväestö karkotettiin tai tapettiin ja kaupunki asutettiin venäläisillä. Aikaisemmin hylätty linnoitus jälleeenrakennettiin vuonna 1864 Dahovskin (Даховский) etuvartioksi. Vuonna 1874 nimi vaihdettiin Dahovski Posadiksi (Даховский Посад).

Sotši sai nykyisen nimensä paikalliselta joelta vuonna 1896. Vuonna 1917 siitä tuli kaupunki. Alueella tapahtui useita hajanaisia aseellisia yhteenottoja Puna-armeijan, Venäjän valkoisen armeijan ja georgialaisten välillä vuosina 1918-19

[muokkaa] Neuvostoajasta nykypäivään

Sotšista tuli muodikas lomakohde neuvostoaikoina, kun Stalin näytti esimerkkiä ja rakennutti kaupunkiin datšan, josta tuli hänen suosikkinsa.^lähde? Viime aikoina Sotšin kiinnostavuus on kasvanut samanlaisesta syystä, sillä Vladimir Putin asustaa kesäajat kaupungissa, mikä on vetänyt alueelle liike-elämän johtajia ja nostanut kaupungin kiinnostavuutta Moskovan raharikkaiden keskuudessa. Kesäpääkaupungiksi profiloituvan Sotšin jo nykyään korkeahko hintataso lähenee lisähuomion myötä nopeasti Moskovan vastaavaa. Kesäkaudella turisteja käy kaupungissa neljä miljoonaa.^[1]

[muokkaa] Demografia

Vuoden 2006 tietojen mukaan Sotšissa asui 328 014 asukasta.

Vuosi	1897	1926	1939	1959
Väkiluku	1 300	13 000	71 000	127 000
Vuosi	1967	1979	1989	2002
Väkiluku	188 000	287 300	336 500	328 809

[muokkaa] Urheilu

[muokkaa] Olympiahanke

Sotšissa järjestetään talviolympialaiset vuonna 2014. Hakuyritys oli kolmas, edellinen kaatui viime hetken talousongelmiin.^[2] Venäjällä ei ole vielä koskaan järjestetty talviolympialaisia. Tulevien kisojen budjetiksi arvioitiin tuoreeltaan 8,8 miljardia euroa.^[3]

Valitsemishetkeen mennessä yhtään kisapaikkaa ei ollut vielä rakennettu valmiiksi. Tarkastuskäyntien perusteella paremmiksi arvioitujen Pyeongchangin ja Salzburgin ohi yllättävään voittoon nousseen Sotšin valinnan tulkittiin johtuneen muun muassa äänestyspaikalla Guatemala Cityssä vakuuttavasti esiintyneistä presidentti Vladimir Putinista ja entisestä huippu-uimari Aleksandr Popovista. Myös liikenneruuhkattomien olympialaisten järjestämisen arveltiin houkutelleen. Äänestyksessä paikalla ollut jääkiekkoilija Saku Koivu piti valintaa ainakin siltä osin hyvänä, että sen myötä venäläiset NHL-pelaajat tulisivat varmuudella osallistumaan tapahtumaan.^[2]

[muokkaa] Sotšissa vaikuttaneita huippu-urheilijoita

• Marija Šarapova
• Jevgeni Kafelnikov

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

• Cheltenham (1959)
• Menton (1966)
• Rimini (1977)
• Espoo (1989)
• Long Beach (1990)
• Trabzon (1991)
• Pärnu (1994)
• Weihai (1996)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ YLE: Sotshin olympiakuume
2. ↑ ^{2,0 2,1} Ahlberg, Kari (toim.): "Sotši sai 2014 kisat". Etelä-Savon Radio / Radio Suomi, 5.7.2007. (kuunneltu 5.7.2007)
3. ↑ 8 800 000 000 €. Ilta-Sanomat/Urheilu, 2007, nro 6.7.2007.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• "Sotshin olympiakuume". Yle Uutiset, 4.6.2007

Koordinaatit: 43°35′N 39°44′E