Shannon
Wikipedia
Shannon (iiriksi Sionainn ja Sionna) on Irlannin pisin joki ja se jakaa Länsi-Irlannin itään ja länteen. Shannon on ollut tärkeä vesiväylä sitten antiikin ajan. Sen kartoitti ensimmäisenä ensimmäisenä Klaudios Ptolemaios. Joki on 386 km pitkä ja näin ollen ylittää pituudeltaan kaikki joet Irlannissa, Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Joki virtaa pääosin etelään Lag na Sionnasta Cavan kreivikunnassa ennen kuin kääntyy länteen ja laskee Atlanttiin 113 kilometrisen estuaarin läpi. Limerickin kaupunki sijaitsee paikalla, jossa jokivesi kohtaa estuaariveden. Ainoastaan Limerickin itäpuolella vuorovesi ei vaikuta jokeen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sijainti
Shannonin lähde on Cuilcagh-vuoristossa Fermanaghin kreivikunnassa Pohjois-Irlannissa, josta se virtaa Shannon Caven läpi ja nousee Lag na Sionnaan Cavanin kreivikunnassa. Joki virtaa yhdentoista Irlannin kreivikunnan läpi. Kaikkiaan kreivikuntia on Irlannissa 32. Shannonin varrella olevia järviä on mm. Lough Allen, Lough Ree ja Lough Derg. Shannonin sivujokiin lukeutuvat Inny, Suck ja Brosna. Se on myös yhdistetty Erne-jokeen laivaväylän kautta.
[muokkaa] Asutus
Shannonin varrella ovat muun muassa Dowra, Carrick-on-Shannon, Roosky, Tarmonbarry, Athlone, Shannonbridge, Banagher, Meelick, Portumna, Mountshannon, Dromineer, Killaloe/Ballina, O'Briensbridge/Montpelier, Castleconnell ja Limerick. Shannonin estuaarin alueella sijaitsee myös Shannon, Ballynacally, Killadysert, Foynes, Loghill, Labasheeda, Glin, Knock, Tarbert, Killimer, Kilrush, Moyasta, Carrigaholt ja Beal.
[muokkaa] Historia
Joki syntyi viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Viikingit asuttivat aluetta 900-luvulla ja käyttivät jokea ryöstääkseen rikkaita luostareita sisämaassa. Vuonna 937 Limerickin viikingit ottivat yhteen dublinilaisten viikinkien kanssa ja hävisivät.
1600-luvulla Irlannin sotaretken aikana Shannonilla oli tärkeä asema sotilaallisesti, koska se muodosti rajan idän ja lännen välille. Yhdentoista vuoden sodan aikana 1641-1653 irlantilaiset perääntyivät Shannonin taakse vuonna 1650 ja taistelivat sieltä käsin vielä kaksi vuotta Englannin parlamentaarista armeijaa vastaan. Suunnitellessaan maan asuttamista ja viljelemistä Irlannin valloittamisen jälkeen Oliver Cromwell käski jäljellä olevia irlantilaisia maanomistajia "painumaan joko helvettiin tai Connaughtiin" ("Hell or Connaught") pakottaen heidät muuttamaan tai kuolemaan.
Jakobiittikapinan aikana (1689-1691) jakobiitit perääntyivät Shannonin taakse Boynen tappionsa jälkeen 1690. Athlonen ja Limerickin kaupungit, jotka hallitsivat siltoja joen yli, joutuivat kokemaan monia verisiä piirityksiä.
Vuonna 1916 Pääsiäiskapinan johtajat suunnittelivat joukkojensa sijoittamista länteen pitämään "Shannonin-linjan". Kapinalliset eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi hyvin varustautuneita tai valmistautuneita toteuttamaan niin kunnianhimoista suunnitelmaa.
[muokkaa] Talous
Huolimatta 300 kilometrin pituudestaan Shannon nousee vain 76 metriä merenpinnan yläpuolelle, joten joki on helposti purjehduskelpoinen, eikä siinä ole kuin muutama sulku. Yksi suluista on ESB:n (irlantilainen sähköyhtiö) omistuksessa oleva vesivoimala Ardnacrushassa.
Kuljetustoimintaa kehitettiin laajamittaisesti 1980-luvulla yli 2,5 miljardilla eurolla. Sillä rahalla rakennettiin muun muassa tankkeriterminaali Foynesin ja öljylaituri Shannonin lentokentälle. Vuonna 1982 suuri alumiinin erottelulaitos rakennettiin Aughinishiin. Nykyään kauppalaivat tuovat 60 000 tonnia bauksiittia Länsi-Afrikan kaivoksilta erottelulaitokseen, jossa bauksiitista erotellaan alumiini. Erottelun jälkeen se kuljetetaan Kanadaan, jossa se jalostetaan lopulliseen muotoonsa. 1985 Moneypointiin avattiin valtava hiilivoimala.
