Ruth Snellman
Wikipedia
Ruth Snellman (23. marraskuuta 1894 – 22. kesäkuuta 1976) oli suomalainen näyttelijä. Hän oli säveltäjä Jean Sibeliuksen toinen tytär.
Snellman oli jo pienenä kiinnostunut teatterista. Hän järjestikin taiteilijaperheiden lapsien kanssa usein omia pieniä teatteri-iltoja muun muassa Aholassa.[1] Vuonna 1908 hän muutti koulun takia Helsinkiin. Hän kävi Suomalaista yhteiskoulua kuten muutkin sisarensa, mutta vietti aikaa myös Ainolassa.
Vuosi 1912 oli Ruthille toiveiden täyttymys: isä päästi hänet teatterikouluun, vaikka hän ei ollut vielä käynyt yhdeksättä luokkaa. Seuraavana vuonna hän sai esikoisroolinsa Kansallisteatterissa Minna Canthin Papin tyttäressä.[1]
Teatterissa Ruth tapasi tulevan aviomiehensä Jussi Snellmanin. 15 vuoden ikäerosta huolimatta he menivät joulun alla kihloihin vuonna 1915. Kihlojen menemisen jälkeen Ruthille sattui kuitenkin onnettomuus. Hevonen heitti hänet selästään, minkä takia kihlajaissormus katosi, Ruth sai aivotärähdyksen ja menetti hetkeksi aikaa muistinsa. Muisti kuitenkin palautui, ja häitä vietettiin vuonna 1916.[1] Ruth muutti pysyvästi Helsinkiin, mutta oli kuitenkin tiiviissä yhteydessä Ainolaan.
Snellmanit olivat naimisissa aina Jussin kuolemaan 1969 asti. Avioliitosta he saivat kaksi lasta: Erkki (s. 1917) ja Laura (s. 1919).
Ruth Snellmanille myönnettiin vuonna 1951 Pro Finlandia -mitali. Vuonna 1963 hän sai Ihana seikkailu -elokuvasta Jussi-palkinnon parhaasta naispääosasta.
[muokkaa] Elokuvaroolit
- 1921 – Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa
- 1936 – Vaimoke
- 1938 – Markan tähden
- 1940 – Poikani pääkonsuli
- 1942 – Oi, aika vanha, kultainen...!
- 1944 – Kartanon naiset
- 1946 – Nuoruus sumussa
- 1948 – 'Sankari kuin sankari'
- 1962 – Ihana seikkailu
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Ruth Snellman Sibelius. Viitattu 21. heinäkuuta 2007.
