Rupilisko
Wikipedia
| Rupilisko | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Triturus cristatus (Laurenti, 1768) |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Rupilisko Wikispeciesissä |
Rupilisko (Triturus cristatus) kuuluu salamanterien heimoon. Rupilisko on rauhoitettu ja suojeltava laji koko Suomessa, uhanalaisluokituksessa se on vaarantunut.
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Rupilisko voi kasvaa jopa 15 cm:n pituiseksi ja elää yli 7 vuotta. Rupiliskon iho on kyhmyinen, selkä musta tai tummanruskea. Rupiliskon vatsa on keltainen tai oranssi. Selässä ja vatsassa on tummia täpliä. Koiraalla on kutuaikana selästä pyrstöön ulottuva kaksiosainen harja. Rupiliskon iho erittää limaa, joka suojaa sitä sen liikkuessa maalla. Iho erittää myös lievästi myrkyllistä ainetta ja pahaa hajua, kun rupilisko yrittää hätyyttää mahdollista saalistajaansa.
[muokkaa] Levinneisyys
Suomessa rupiliskoa esiintyy vain Kaakkois-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Se on yleinen Ruotsin ja Norjan eteläosissa, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Britteinsaarilla.
[muokkaa] Elintavat
Rupilisko elää maalla, mutta lisääntymisaikanaan huhti–toukokuussa se menee lammikkoon kutemaan. Rupilisko on yöaktiivinen. Talvella se vaipuu horrokseen suojaisessa onkalossa tai lammikon pohjalla.
[muokkaa] Ravinto
Rupilisko syö matoja, toukkia ja etanoita. Sillä on terävät hampaat saaliinsa pitelemiseen.
