Phobos on Deimoksen ohella toinen Marsin kuista. Se on Deimosta suurempi ja kiertää lähempänä Marsia, alle 6 000 kilometrin korkeudessa Marsin pinnasta. Mikään muu Aurinkokunnan kuu ei kierrä lähempänä planeettaa. Phobos on nimetty kreikkalaisen mytologian Foboksen mukaan. Phobos tarkoittaa pelkoa, Deimos taas kauhua. Phoboksen ja Deimoksen löysi yhdysvaltalainen astronomi Asaph Hall vuonna 1877.

[muokkaa] Kiertorata

Phobos kiertää Marsia synkronisen radan sisäpuolella, eli se kiertää Marsia planeetan kiertymisnopeutta nopeammin. Siten se nousee lännestä, liikkuu hyvin nopeasti taivaanrannan halki ja laskee itään, yleensä kahdesti päivässä. Kiertoaika Marsin ympäri on 7 tuntia 39,2 minuuttia. Se näkyy niin lähellä horisonttia, että se ei ole näkyvissä kaikkialta Marsin pinnalta. ^[1]

[muokkaa] Fyysiset ominaisuudet

Phoboksessa on lukuisia kraattereita. Se on muodoltaan hyvin epäsäännöllinen, kooltaan 27 kilometriä kertaa 21,6 kilometriä kertaa 18,8 kilometriä. Phobos ja Deimos muistuttavat hieman perunaa ulkomuodoltaan.

Phobos koostuu tummasta pintamateriaalista, samanlaisesta mitä esiintyy uloimmalla asteroidivyöhykkeellä. Phoboksen onkin epäilty olevan Marsin kiertoradan vangiksi jäänyt alun perin ulommasta aurinkokunnasta lähtöisin oleva asteroidi. Luultavammin se koostuu kiven ja jään sekoituksesta. Mars Global Surveyor -luotaimen kuvien mukaan Phobosta peittää noin metrin paksuinen hieno pölykerros, mikä muistuttaa Kuussa esiintyvää regoliittiä.