Peripateettinen koulukunta

Wikipedia

Gustav Adolph Spangenberg: Aristoteleen koulu, osa freskosta (1883-1888)

Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista. Sen opetus sai alkunsa koulukunnan perustajasta, Aristoteleestä, joka opetti Ateenassa Lykeion-nimisessä gymnasionissa eli voimistelulaitoksessa.

[muokkaa] Historia

Aristoteles perusti peripateettisen koulun noin vuonna 335 eaa., kun hän alkoi opettaa Lykeionin gymnasionissa. Rakennus oli ollut olemassa jo 500-luvulla eaa., ja sen nimi tulee Apollon Lykeioksesta, jolle se oli pyhitetty.

Koulukunnan nimitys tulee kreikan kielen sanasta peripateo, joka tarkoittaa kävelyä, tai Lykeionin katetuista pylväskäytävistä, peripatoi. Aristoteleellä oli tapana kävellä ympäriinsä näillä käytävillä samalla kun hän opetti oppilaitaan, sen sijaan että olisi istunut, niin kuin filosofeilla oli yleensä ollut tapana.

Aristoteles opetti enemmän luennoimalla kuin Platonin tapaan keskustelemalla. Hän luennoi kahdesti päivässä. Aamupäivällä pidetyt luennot (εωθινος περίπατος) oli tarkoitettu pienemmälle, valitulle ja luotetulle oppilaspiirille. Ne käsittelivät vaikeatajuisempia filosofian alueita, kuten teologiaa, fysiikkaa ja dialektiikkaa. Näitä kutsuttiin esoteerisiksi opinnoiksi. Iltapäivällä pidetyt luennot (δειλινος περίπατος) oli tarkoitettu suuremmalle joukolle kuulijoita, ja ne käsittelivät retoriikkaa, sofistiikkaa ja politiikkaa. Näitä kutsuttiin eksoteerisiksi opinnoiksi. Tällainen jako lähipiirille tarkoitettuihin opetuksiin ja yleisempiin opetuksiin, jotka sisälsivät edellisten pääkohdat ja joukon populaarimpia aiheita, oli tyypillinen useille kreikkalaisille filosofeille.

Aristoteles toimi koulun johtajana kolmetoista vuotta, vuoteen 323 eaa., kunnes hän joutui palaamaan Makedoniaan jumalanpilkasta syytettynä. Tämän jälkeen koulun johtoon tuli Theofrastos. Merkittävin peripateettisen koulun johtaja Aristoteleen jälkeen oli Straton, joka laajensi Aristoteleen filosofian naturalismia ja oli omaksunut eräänlaisen ateismin. Koulu alkoi taantua Lykonin tultua sen johtoon, koska hän ei ollut kovin kiinnostunut filosofiasta.

Roomalainen kenraali Lucius Cornelius Sulla tuhosi koulun vuonna 86 eaa., mutta se rakennettiin myöhemmin uudelleen. Koulun varsinaista sulkemisvuotta ei tunneta. Koulun täsmällinen sijaintipaikka oli kadoksissa vuosisatoja, kunnes se löydettiin uudestaan Kreikan nykytaiteen museon suorittamissa kaivauksissa vuonna 1996. Löydöllä oli suuri merkitys kreikkalaiselle kansallisidentiteetille. Kulttuuriministeri Venizelos Evangelos lausui tapauksesta: "Meillä on nyt täällä Ateenassa todisteet helleenisen kulttuuriperinnön jatkumolle".

Lykeionin koulun nimestä tulee myös suomen kielen sana lyseo (lyceum).