Palmuöljy

Wikipedia

Palmuöljy on kasviöljy, jota saadaan öljypalmupuun hedelmästä. Se on soijaöljyn ohella yksi laajimmin käytetyistä kasvisöljyistä. Palmun siemenistä tuotetaan palmuydinöljyä.

Palmuöljy on luonnostaan punertavaa, koska se sisältää runsaasti beetakaroteenia. Sitä käytetään ruuanvalmistuksessa, margariineissa ja monissa ruokavalmisteissa. Öljyn keittäminen tuhoaa betakaroteenin ja öljystä tulee valkeaa.

Palmuöljy sisältää kasviöljyksi suhteellisen paljon tyydyttynyttä rasvaa (kuten esimerkiksi myös kookosöljy) ja on siten huoneenlämmössä puolikiinteää.

Sisällysluettelo 1 Kemiallinen koostumus 1.1 Hedelmä 2 Palmuöljy ja veren kolesterolipitoisuus 3 Käyttö biodieselin raaka-aineena 4 Lähteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kemiallinen koostumus

Sekä hedelmän että siemenen sisältämä öljy koostuvat rasvahapoista, esteröityneenä glyserolin kanssa, kuten mikä hyvänsä rasva. Niiden rasvahappopitoisuus on korkea, hedelmällä noin 50% ja ytimellä 80%.

[muokkaa] Hedelmä

(Tyydyttyneet rasvahapot yht. 49.9%)

• - Palmitiinihappo C16:0 44.3%
• - Myristiinihappo C14:0 1.0%
• - Steariinihappo C18:0 4.6%

(Tyydyttymättömät rasvahapot 38.7%)

• - C18:1 38.7%

(Monityydyttymättömät rasvahapot 10.5%)

• - C18:2 10.5%

[muokkaa] Palmuöljy ja veren kolesterolipitoisuus

Palmuöljy sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja, joilla on yhteys veren nousseeseen kolesterolipitoisuuteen. Veren korkea kolesterolipitoisuus aiheuttaa kolesterolin kertymistä verisuonten seinämiin ja siten ahtauttaa valtimoita ja sitä kautta aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia. WHO raportti, Journal of Nutrition

Tri Tolosen artikkeli Välttämättömät rasvahapot muistuttaa, että uusimmat tutkimukset kertovat keskimittaisten rasvahappojen, joita merkitään kirjainyhdistelmillä MCFA (medium-chain fatty acids) tai MCT, (medium-chain triglycerides) terveysvaikutuksista. Nämä rasvahapot eivät lisää veren kolesterolipitoisuutta eivätkä siten sydäntaudin riskiä. Päinvastoin ne näyttävät suojaavan siltä. Keskipitkät rasvahapot eivät siirry kylomikroneissa verenkierton, vaan kulkeutuvat suoraan maksaan, jossa ne palavat energiaksi. Tohtori Tolonen viittaa kookos- ja palmuöljyyn, mutta palmuöljyn yhteydessä kyse täytyy olla siemenen sisältämästä öljystä, jonka sisältämät rasvahapot ovat lyhyempiä. MCT (medium-chain triglycerides) pituudeksi Tolonen asettaa 6-8 hiiliatomia, mutta myös muita tulkintoja on(6-12).

[muokkaa] Käyttö biodieselin raaka-aineena

Erityisesti Greenpeace on arvostellut palmuöljyn varaan perustuvia biodiesel-tehtaita niiden ympäristövaikutuksien takia.^[1] Palmuöljyn uskotaan olevan ilmastovaikutuksiltaan jopa fossiilisia polttoaineita huonompi vaihtoehto, sillä sademetsien raivaaminen plantaasien tieltä aiheuttaa runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä ja tuhoaa paikallisten eläinten ja kasvien elinympäristöä.^[2] Nykyisellä metsätuhon tahdilla esimerkiksi Singaporessa orankien arvioidaan kuolevan sukupuuttoon luonnosta 5-10 vuodessa.^[3] Europarlamentin teollisuuskomitea on ottanut yksiselitteisen kielteisen kannan Kaakkois-Aasiasta tuotaviin palmuöljypohjaisiin biopolttoaineisiin.[1]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/greenpeacen-lehdistoekommentti
2. ↑ http://www.finnwatch.org/pdf/Palmu_ljyraportti.pdf
3. ↑ http://www.unep-wcmc.org/resources/PDFs/LastStand/orangutanreport_1to11.pdf

• Lähde: Ang, Catharina Y. W., KeShun Liu, and Yao-Wen Huang, eds. (1999). Asian Foods

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Neste Oil - palmuöljy http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,108,7067,7101,7106
• Greenpeace, palmuöljy-tuotannon ongelmat: http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ilmasto/ei-sademetsaeae-tankkiin
• WWF: Sademetsät biopolttoaineeksi?