Oscar Wilde

Wikipedia

**Oscar Wilde**
Oscar Wilde 1882
Syntynyt:	16. lokakuuta 1854 Dublin, Irlanti
Kuollut:	30. marraskuuta 1900 Pariisi, Ranska
Ammatit:	kirjailija, runoilija, näytelmäkirjailija
Kansallisuus:	Irlanti

Oscar Fingal O'Flahertie Wills Wilde (16. lokakuuta 1854 – 30. marraskuuta 1900) oli irlantilainen näytelmä- ja romaanikirjailija, runoilija ja vapaamuurari. Hän oli jo elinaikanaan viktoriaanisen Lontoon menestyneimpiä ja kuuluisimpia näytelmäkirjailijoita.

[muokkaa] Varhainen elämä

Wilde syntyi ja kasvoi Dublinissa lääkäri-isän ja runoilija-äidin huomassa. Hänellä oli kolmen aviottoman sisaruksen lisäksi sekä isoveli että pikkusisko, mutta lapset jäivät ilman äitiä suhteellisen nuorella iällä Jane Wilden kuoltua 1867. Isä kuoli vuonna 1876, minkä seurauksena lapset jäivät taloudellisesti kehnoon asemaan ja Wilden lehtolapsena syntynyt esikoinen huolehti nuoremmista, kunnes kuoli itse vain vuotta myöhemmin.

[muokkaa] Opinnot

Wilde aloitti opintonsa Portora Royal Schoolissa erinomaisella menestyksellä ja siirtyi sieltä Dublinin Trinity Collegeen. 20-vuotiaana hän siirtyi Oxfordin yliopiston Magdalen Collegeen saatuaan stipendin. Vuonna 1878 Wilde sai aikaisempien palkintojensa ja tunnustustensa lisäksi myös arvostetun Newdigate-palkinnon. Vuotta myöhemmin Wilde valmistui Oxfordista vuosikurssinsa parhain arvosanoin.

[muokkaa] Ura

Opintojensa päätyttyä Wilde muutti Lontooseen, jossa hän niitti mainetta niin esteetikkona kuin kirjallisuuskriitikkonakin. Ensimmäisen runokokoelmansa hän julkaisi omakustanteena vuonna 1881. Samaisen vuoden lopulla Wilde lähti Yhdysvaltoihin luennoimaan vajaaksi vuodeksi. Wilden tuotteliain kausi osui vuosille 1890–1895, joiden aikana hän julkaisi mm. kaksi lastenkirjaa ja romaanin Dorian Grayn muotokuva. Kyseinen romaani herätti paljon keskustelua ja kritiikkiä homoeroottisen vivahteensa vuoksi. Wilde kirjoitti myös avoimesti homoeroottisen romaanin Teleny (julkaistu ensi kerran 1893), joka kuitenkin jäi varsin tuntemattomaksi. Nykyään tosin arvellaan, että kirjoittamiseen osallistui myös Wilden ystäviä.

Uransa aikana Wilde kirjoitti muun muassa näytelmiä sekä platonilaisia dialogeja. Dialogeista esimerkkinä Valehtelun rappio, joka ruotii ironisesti realismin taiteeseen tuomaa valehtelun rappeutumista.

[muokkaa] Perhe ja homoseksuaalisuus

Wilde ja Alfred Douglas ennen oikeudenkäyntiä vuonna 1894

Wilde avioitui 29. toukokuuta 1884 lukeneen ja kielitaitoisen Constance Lloydin kanssa. Esikoispoika Cyril syntyi jo vuonna 1885 ja sai pikkuveljen Vyvyanin seuraavana vuonna. Elättääkseen perheensä Wilde työskenteli jonkin aikaa Woman's World Magazinen leivissä.

Wilden elämän rakkaus oli lordi Alfred Douglas, joka tunnetaan myös Bosiena. Suhteesta lordi Douglasiin syntyi suuri kohu, josta poiki kunnianloukkauskanne Alfredin isää lordi Queensberrya vastaan. Oikeusjuttu kääntyi kuitenkin Wildea vastaan ja hänet tuomittiin "törkeästä siveettömyydestä" kahden vuoden vankeuteen ^[1], kun todistamaan astuivat mm. miesprostituoidut, joiden palveluksia Wilde oli käyttänyt. Wilden vaimo Constance muutti pidätyksen jälkeen poikiensa kanssa Sveitsiin, jossa he ottivat käyttöönsä Holland-nimen. Wilden suosio romahti ja vankeuden loputtua hän muutti huonokuntoisena ja varattomana ystäviensä avustuksella Ranskaan. Siellä hän otti käyttöön nimen Sebastian Melmoth. Oscar Wilden elämä päättyi Pariisissa vuonna 1900 aivokalvontulehdukseen unohdettuna ja hyljeksittynä.

[muokkaa] Wilden persoona

Wilde oli keikari joka nautti herättämästään huomiosta. Wilde oli suosittu vieras Lontoon seurapiirikutsuilla. Hänen puhetaitonsa ja älyllinen ilotulituksensa, sanaleikit ja paradoksit vetosivat yleisön, mutta toisaalta herättivät tavatonta ivailua ja arvostelua. Hänen julkinen minänsä oli niin tunnettu, että Gilbert ja Sullivan parodioivat sitä koomisessa oopperassa ”Patience” (1881).

Hän kritisoi koko elämänsä ajan viktoriaanisen Englannin ahdasmielisyyttä ja avoimesti parjasi miehekkäinä pidettyjä urheilulajeja. 1870-luvulla Oxfordin Madgalen-yliopistossa opiskellessaan hän kasvatti tukkansa pitkäksi ja alkoi koristella huoneensa liljoilla, auringonkukilla ja riikinkukon höyhenillä.

Wildeä pidettiin paheellisena miehenä. Hän poltti tupakkaa ja joi absinttia. On esitetty teoria että hän olisi kuollut syfilikseen mutta sitä ei pidetä totuutena.

[muokkaa] Vaikutus

Wilde tunnetaan paradokseistaan, jotka ovat moneen kertaan toisteltuja ja sitaattisanakirjojen perustavaraa. Hän oli aikanaan Englannin menestyksekkäin näytelmäkirjailija ja hänen näytelmiään esitetään edelleen ympäri maailmaa.

Oscar Wilden elämästä on tehty elokuva "Wilde", jossa päähenkilöä esittää Stephen Fry.

[muokkaa] Suomennoksia

Aristoteles iltapäiväteellä ja muita kirjoituksia on valikoima Wilden lehtiartikkeleita, mietelmäsarjoja, pienoisesseitä, kirjallisuusarvosteluja ja esitelmiä vuosilta 1882–1897. Wilde kirjoittaa muun muassa muodista, käsityöläisyydestä, Amerikasta, ruuanlaitosta ja avioliitosta. Naamioiden totuus ja muita esseitä kokoaa Wilden merkittävimmät estetiikkaa käsittelevät esseet samoihin kansiin.

Oscar Wilden sadut julkaistiin vuonna 2007 yksissä kansissa Jaana Kaparin suomentamana kokoelmana Onnellinen prinssi ja muita tarinoita (Teos).

[muokkaa] Lähteet

↑ http://www.who2.com/oscarwilde.html

[muokkaa] Teokset

Ravenna (1878)
The Happy Prince and Other Tales (1888)
Valehtelun rappio (The Decay of Lying, 1889)
Dorian Grayn muotokuva (The Picture of Dorian Gray, 1891)
Lord Arthur Savile's Crime and Other Stories (1891)
Intentions (1891)
Salome (1891)
The House of Pomegranates (1892)
Lady Windermere's Fan (1892)
A Woman of No Importance (1893)
The Dutchess of Padua (1893)
The Shpinx (1893)
An Ideal Husband (1895)
The Importance of Being Earnest (1895) (mm. Sulhaseni Ernest, Tärkeintä on olla Uno)
The Ballad of Reading Gaol (1898)
De Profundis (1905)
Teleny (kirja, jota väitetään Wilden kirjoittamaksi, vaikka siitä ei täyttä varmuutta olekaan)