NHL-kausi 1929–1930

Wikipedia

Kausi 1929–1930 oli National Hockey Leaguen 13. kausi. Sen aikana kymmenen joukkuetta pelasi kukin 44 ottelua. Loppuottelusarjassa Montreal Canadiens kaatoi suuren ennakkosuosikin Boston Bruinsin 2–0 ja voitti Stanley Cupin.

Sisällysluettelo 1 Runkosarja 1.1 Loppusijoitukset 1.2 Pistepörssin parhaat 2 Pudotuspelit 3 Palkinnot 4 Katso myös 5 Lähteet 5.1 Yleiset lähteet 5.2 Viitteet

[muokkaa] Runkosarja

Vastatoimenpiteenä vähäisille maalimäärille tehtiin merkittävä sääntömuutos. Pelaajille annettiin lupa syöttää eteenpäin myös hyökkäysalueella. Aikaisemmin tämä oli ollut sallittua vain puolustus- ja keskialueella. Väärinkäytöksiä seurasi, sillä pelaajat jäivät seisoskelemaan vastustajan maalin eteen ja odottamaan syöttöä. Sääntöä muutettiin uudelleen kauden puolivälissä joulukuussa 1929, ja pelaajien ei enää sallittu luistelevan hyökkäysalueelle ennen kiekkoa. Näin syntyi nykyinen paitsiosääntö.^[1]

Boston Bruinsin Ralph ”Cooney” Weiland otti sääntömuutoksista kaiken irti ja murskasi NHL:n vanhan piste-ennätyksen 73 tehopisteellään.^[2] Weiland ja Vezina Trophyn voittanut Tiny Thompson kiidättivät Bruinsin sellaiseen vauhtiin, että kauden päätteeksi joukkueen tilastot koostuivat 38 voitosta, 5 tappiosta ja yhdestä tasapelistä. Siten Bruinsin voittoprosentiksi muodostui 87,5, joka oli vuonna 2006 voimassa oleva NHL:n ennätys.

Conn Smythe kasvatti kaksi erinomaista hyökkääjää, Harvey Jacksonin sekä Charlie Conacherin, ja yhdessä Joe Primeaun kanssa syntyi näiden kolmen muodostama niin sanottu tenavaketju, Kid line.^[3] Conacher teki maalin heti ensimmäisessä NHL-vaihdossaan. Jackson sai lempinimen ”Busher” Toronton valmentaja Tim Dalyltä, joka pyysi häntä auttamaan eräiden mailojen kanssa. ”Olen kiekkoilija, en mailapoika”, Jackson totesi Dalylle, joka vastasi sanomalla: ”Sinä senkin nuori, kokematon puskapoika (’busher’)!” Siitä lähtien ensin mainittua alettiin kutsua nimellä Busher Jackson.^[4]

Eddie Gerard erosi Montreal Maroonsin managerivalmentajan tehtävästään. Managerin tehtävät otti hoitoonsa joukkueen toimitusjohtaja James Strachan. Valmentajaksi puolestaan palkattiin Dunc Munro, joka johdatti joukkueen Kanadan divisioonan ykkössijalle.

[muokkaa] Loppusijoitukset

Lyhenteiden selitys: O = Ottelut, V = Voitot, H = Häviöt, T = Tasapelit, RM = Rangaistusminuutit

Huom: Pudotuspeleihin selviytyneet joukkueet on lihavoitu.

Kanadan divisioona	O	V	H	T	Pisteet	Tehdyt maalit	Päästetyt maalit	RM
Montreal Maroons	44	23	16	5	51	141	114	651
Montreal Canadiens	44	21	14	9	51	142	114	600
Ottawa Senators	44	21	15	8	50	138	118	536
Toronto Maple Leafs	44	17	21	6	40	116	124	613
New York Americans	44	14	25	5	33	113	161	372

Yhdysvaltojen divisioona	O	V	H	T	Pisteet	Tehdyt maalit	Päästetyt maalit	RM
Boston Bruins	44	38	5	1	77	179	98	449
Chicago Black Hawks	44	21	18	5	47	117	111	573
New York Rangers	44	17	17	10	44	136	143	445
Detroit Cougars	44	14	24	6	34	117	133	474
Pittsburgh Pirates	44	5	36	3	13	102	185	384

[muokkaa] Pistepörssin parhaat

Lyhenteiden selitys: O = Ottelut, M = Maalit, S = Syötöt, P = Pisteet, RM = Rangaistusminuutit

Pelaaja	Joukkue	O	M	S	P	RM
Ralph Weiland	Boston Bruins	44	43	30	73	27
Frank Boucher	New York Rangers	42	26	36	62	16
Aubrey Clapper	Boston Bruins	44	41	20	61	48
Bill Cook	New York Rangers	44	29	30	59	56
Hec Kilrea	Ottawa Senators	44	36	22	58	72

[muokkaa] Pudotuspelit

Boston Bruins ei ollut koko kauden aikana hävinnyt kahta peliä peräkkäin ja voittikin Montreal Maroonsin ilman suuria ongelmia. Seuraavaksi Bruins kuitenkin joutui Montreal Canadiensin jyräämäksi otteluvoitoin 0–2 paras kolmesta -järjestelmällä pelatussa sarjassa. Ensimmäisessä ottelussa Boston pelasi selvästi normaalitasoaan heikommin. Tämän jälkeen Canadiens voitti toisen ottelun 4–3 ja vei Stanley Cupin.

[muokkaa] Palkinnot

O’Brien Trophy:	Montreal Maroons
Prince of Wales Trophy:	Boston Bruins
Hart Memorial Trophy:	Nels Stewart, Montreal Maroons
Lady Byng Trophy:	Frank Boucher, New York Rangers
Vezina Trophy:	Tiny Thompson, Boston Bruins

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Stanley Cupin voittaneista joukkueista

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Yleiset lähteet

• Hockey Database

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ NHL History (December 21, 1929) tmlfever.com. Viitattu 10.2.2007. (englanniksi)
2. ↑ Cooney Weiland Biography Legends of Hockey. Viitattu 10.2.2007. (englanniksi)
3. ↑ Michael Menser Dell: What's My Line? LCS Hockey. Viitattu 10.2.2007. (englanniksi)
4. ↑ Busher Jackson Biography Legends of Hockey. Viitattu 10.2.2007. (englanniksi)