Muotokuva

Wikipedia

Rembrandt van Rijn, omakuva vuodelta 1660

Muotokuva kuvaa henkilöä. Se voi olla piirustus, maalaus, veistos tai valokuva. Muotokuvalla voidaan tarkoittaa myös jotain henkilöä kuvaavaa ja selittävää artikkelia, reportaasia, kirjaa tai television dokumenttiohjelmaa.

Muotokuvassa pyritään esittämään henkilön olennaisimpia piirteitä, hänen taustaansa, persoonallisuuttaan tai pyrkimyksiään. Muotokuva pyrkii usein esittämään myös kuvaamansa henkilön tärkeimmät ja arvostetuimmat puolet, sekä kuvaamaan hänen yhteiskunnallista asemaansa. Näin siinä usein korostuu aikansa arvostukset.

[muokkaa] Fayumin muumiomuotokuvat

Antiikin Rooman vallan Egyptistä, Fayumista ovat peräisin niin sanotut Fayumin muumiomuotokuvat. Ne on tehty ensimmäisestä kolmanteen vuosisadalla puulle vahamaalauksina. Muotokuvat on maalattu luultavasti jo henkilöiden elinaikana. Vaikka muotokuvat ovat naturalistisia ja elävän tuntuisia, asiantuntijat ovat arvelleet, että ne eivät kuvaa henkilöitä sellaisena kuin he olivat. Analyysit ovat osoittaneet, että maalarit kuvasivat kasvoja toistaen ja kaavamaisesti, vaikkakin hius- ja partatyylit vaihtelivat. Muotokuvia on ilmeisesti työstetty useista perustyypeistä lähtien huomioimatta yksityiskohtaisesti yksilöiden kasvojen mittasuhteita, joka antaa kasvoille persoonallisuuden.

Fayumin muotokuvagalleria

[muokkaa] Parsunat

Pääartikkeli: Parsuna

Parsuna on Venäjällä 1500-luvun lopulla kehitetty muotokuvamaalaustyyppi. Tavallaan se on välivaihe perinteellisen ikonin ja länsimaisen "realistisemman" muotokuvan välillä. Parsunoita luonnehtii sekä kokemattomuus naturalistiseen kuvaustapaan, että myös pitäytyminen ikonien kaksiulotteiseen tyyliin.

[muokkaa] Attribuutit ja ikoni

Ihon väri ja muodostus, kasvot, katse ja ilme, sekä kädet ovat tavallisia muotokuvan elementtejä. Katseen suunta on eräs muotokuvan keskeisiä sommitteluelementtejä. Henkilön aseman tunnistamiseksi muotokuvassa esitetään tavallisesti häneen liittyviä attribuutteja. Ne ovat esineitä tai piirteitä, jotka liittyvät kuvattuun henkilöön hänen tunnusmerkkeinään tai symboleinaan ja ne johdattavat katsojan huomion henkilön luonteenominaisuuksiin, toimintaan tai johonkin erityistapahtumaan.

Se tapa, jolla henkilö tavallisesti länsimaissa kuvataan, kehittyi bysantin taiteessa. Ikoni onkin esikuva länsimaiselle muotokuvalle aina tämän päivän muotokuvamaalaukseen ja valokuvaukseen asti. Henkilö kuvataan joko suurena tai pienenä puolikuvana eli rintakuvana, vartalo ja kasvot kohti katsojaa, useimmiten kasvot ja katse avoimina. Myös attribuutit ja vaatekuosit laskoksineen esitettiin seikkaperäisesti ikonissa.

Aristoteleen muotokuva, kopio Lysippoksen pronssiveistoksesta, 1. tai 2. vuosisata.

Tällainen muotokuvan kuvaamistraditio on vakiintunut länsimaissa. On silti vaikea rajata varsinaista muotokuvaa ja vähemmän muodollista kuvaa henkilöstä, jota on tapana sanoa henkilökuvaksi. Muotokuvan tärkeä ominaisuus länsimaissa on ollut sen tunnistettavuus.

Muotokuva hallitsijasta, hallitsijamuotokuva nähdään yleensä virallisena ja tästä poikkeavat kuvat aiheuttavat tavallisesti kohua. Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat taidemaalari Rafael Wardin tasavallan presidentti Tarja Halosesta vuonna 2002 maalaama muotokuva, tai valokuvataiteilija Elina Brotheruksen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Pekka Saurin valokuva raitiovaunussa vuonna 2004.

Rafael Wardi, Tarja Halonen, 2002.

[muokkaa] Muotokuvatyypit...

Muotokuvan tyyppejä ovat esimerkiksi hallitsijamuotokuvat ja taiteilijoiden omakuvat. Useat taiteilijan muotokuvat, kuten Vincent van Goghin omakuvat kertovat sekä taiteilijan tuotannon, että persoonallisuuden kehityksestä.

Van Goghin omakuvia.

Muotokuva liitetään usein johonkin tapahtumaan, kuten hallitsijan kruunajaisiin, ylioppilaaksi tuloon, kasteeseen, naimisiin menoon, syntymäpäivään tai eläkkeelle siirtymiseen. Vaikka muotokuva keskittyy tavallisesti yhteen henkilöön, häämuotokuvassa on kaksi henkilöä, tai ryhmämuotokuvassa on pariskunta, perhe tai suurempi ryhmä. Hallitsijamuotokuvista suosittu on tänään valtionpäämiesten tapaamisissa otettava ryhmämuotokuva.

Eräs muotokuvan erityislaji on sivu- eli profiilimuotokuva, jossa henkilö kuvataan sivusta, jolloin hänen fysionomiansa korostuu hieman kuin siluetissa.

Sivu- eli profiilimuotokuvia.

[muokkaa] ...ja käyttö

Muotokuvalla on useita käyttötarkoituksia. Tavallisesti se on muisto tai muistutus henkilöstä, joka koskee hänen nykyistä tai kuolemaansa edeltävää olemassaoloa tai asemaa. Omakuva voi olla introspektion, sisäisen itsetarkkailun väline, persoonallisuuden käyttöliittymä.

Muotokuva voi olla myös lähtökohtana kulttia eli palvelevaa kunnioittamista harjoittavalle toiminnalle. Uskonnollisissa, poliittisissa, taiteellisissa tai populaarikulttuurin yhteyksissä tavataan joskus idolatriaa eli kuvainpalvontaa. Tällainen palvova suhtautuminen muotokuvaan on havaittavissa muun muassa lukuisissa uskonnoissa, urheilussa, sekä esimerkiksi sosialistisen realismin tai fasismin taiteessa.

Muotokuvasta saattaa tulla niin voimakas henkilön asemaan liittyvä symboli, että sen esittäminen saatetaan kieltää ja teos voidaan tuhota. Tällöin harjoitetaan kuvainraastoa eli ikonoklasmia.

Muotokuvassa voi olla myös huumoria, satiiria tai kritiikkiä, kuten karikatyyrissä, jossa tarkoituksellisesti liioitellaan huomiota joko todellisen tai mielikuvituksellisen henkilön johonkin ominaisuuteen tai toimintaan. Esimerkiksi valokuvaajat Cindy Sherman tai Barbara Kruger käyttävät valokuvamuotokuvia myös ilmaisuvälineinä kulttuurikritiikkiin.

[muokkaa] Muotokuvia

Fayumin muumiomuotokuva 1.-3. vuosisata.	Andrei Rubljov, Kristus 1410.	Jan van Eyck, Giovanni Arnolfinin ja hänen vaimonsa Giovanna Cenamin häämuotokuva, 1434.	Domenico Ghirlandaio, Giovanna Tornabuonin muotokuva, 1488.
Tuntemattoman tekijän Elisabeth I:n kruunajaismuotokuva, 1558.	Simon (Pimen) Fyodorovich Ushakov, Prinssi Mikael Skopin-Shuiski, noin 1650.	Élisabeth Vigée-Lebrun, Omakuva olkihatussa, 1782.	Paul Delaroche, Napoléon hävinneenä Fontainebleaussa, 1845.
Félix Nadar, omakuva, 1854.	Ilja Repin, Leo Tolstoi, 1887.	Vincent van Gogh, Paul Gauguinille omistettu omakuva, 1888.	Mohandas Gandhi, 1931.
Winston Churchill	Mao Zedongin muotokuva Pekingin Kielletyn kaupungin portin yläpuolella, kuvattu joulukuussa 1990.	Elvis Presley vuonna 1970.	Hillary Rodham Clintonin virallinen muotokuva.