Merihanhi
Wikipedia
Merihanhi | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
Anser anser (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||
Katso myös | ||||||||||||||||||||
Merihanhi Wikispeciesissä |
Merihanhi (Anser anser) on isokokoinen ja yleinen hanhi, luultavasti kesyn hanhen kantamuoto.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven vaaleanharmaa etuosa on lentävän linnun hyvä tuntomerkki. Pituus 74–84 cm, siipien kärkiväli 160 cm, paino 2,5–6 kg. Ääni on voimakas, kimeähkö ja käheähkö kaakatus.
Vanhin suomalainen rengastettu merihanhi on ollut 11 vuotta 2 kuukautta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli belgialainen hanhi, 23 vuotta 7 kuukautta.
[muokkaa] Levinneisyys
Merihanhi pesii koko Euroopassa Lapista Espanjaan ja Bulgariaan, ja siitä itään aina Kiinaan asti. Suomessa merihanhi pesii saaristossa, sisämaassa vain joillakin järvillä. Pesimäkantamme oli 1990-luvun lopulla 1 400 paria**, mutta nykyään jo likemmäs 2 000. Suomalaiset merihanhet ovat muuttolintuja, jotka saapuvat keväällä maalis-huhtikuussa, ja lähtevät talvehtimisalueilleen Länsi- ja Etelä-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan syyskuussa. Loppukesällä hanhet kerääntyvät suuriksi parviksi sekä sulkimaan että ruokailemaan sopiville merenlahdille. Kemiön Sjölaxissa laiduntavat Suomen suurimmat parvet, mm. 5 500 yksilöä 12.8.1998.
Euroopassa pesii 50 000 – 60 000, Venäjällä 8 500 – 13 000 ja Turkissa 200 – 1 000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Rannikot, kosteikot, järvet, suot ja avoimet pellot. Pesii tavallisesti osittain metsäpeitteisillä pienehköillä luodoilla, usein lokkiyhdyskunnissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on luodon keskiosissa, usein katajapensaan suojassa. Merihanhi munii 5–6 kermanväristä munaa. Muninta alkaa Lounais-Suomen saaristossa jo huhtikuussa. Naaras hautoo 4 viikkoa. Koiras pysyttelee pesimäluodolla tai sen välittömässä läheisyydessä koko haudonta-ajan. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja molemmat emot hoitavat niitä. Lentokykyisiä poikaset ovat 8 viikon ikäisinä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
-
- Blomqvist, R. & Tenovuo, Rauno 1980: Merihanhen pesimisestä Saaristomeren luoteisosassa.-Suomen Riista 28:25-29.
- Väisänen, Risto A., Lammi, Esa & Koskimies, Pertti (1998): Muuttuva pesimälinnusto. Keuruu: Otava. ISBN 951-1-12663-6