Lidokaiini
Wikipedia
 |
|
|
Lidokaiini
|
|
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-(diethylamino)- N-(2,6-dimethylphenyl)acetamide |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N01 |
| PubChem | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C14H22N2O |
| Moolimassa | 234.34 g/mol |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 68 °C (154 °F) |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Biosaatavuus | 35% (oraalinen) 3% (topikaalinen) |
| Metabolismi | Hepaattinen, 90% CYP1A2-välittyvä |
| Puoliintumisaika | 1.5–2 tuntia |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
A(AU) |
| Reseptiluokitus |
Prescription Only (S4)(AU) |
| Antotapa | Intravenoosinen, ihonalainen, topikaalinen |
Lidokaiini on amidityyppinen puudute, jonka vaikutus alkaa nopeasti ja on kestoltaan keskipitkä. Vaikutus alkaa minuuteissa ja kestää puudutuksen tyypin mukaan 30-240 minuuttia. Lidokaiini sulkee palautuvasti hermosolujen natriumkanavat ja estää hermoimpulssien välittymisen. Ionisoitumaton lidokaiini läpäisee helposti solukalvon ja tämä mahdollistaa lääkeaineen leviämisen kudoksiin ja hermosäikeiden sisälle. Tulehduksessa kudoksen pH laskee, lidokaiini ionisoituu ja penetroituminen vaikutuskohtaan heikkenee.
Lidokaiini on myös tehokas suonensisäisenä lääkkeenä sydämen rytmihäiriöissä.
Lidokaiinin kemiallinen kaava on C14H22N2O, moolimassa 234,34 g/mol ja CAS-numero 137-58-6.
