Lahden Veteraanisoittokunta
Wikipedia
Lahden Veteraanisoittokunta (LVSK), jonka nimi perustamisvaiheessa oli Lahden Piirin Sotaveteraanien Soittokilta, on ainoa sotaveteraanijärjestöjen perustama soittokunta Suomessa.lähde? Soittokunnan perustamisasia käynnistyi 1973 patriootti, ylimetsänhoitaja Mauno Uusitalon aloitteesta. Se oli osa sitä sotaveteraanihengen mukaista toimintaa, mikä ajoittui juuri em. aikakauteen. Seuraava askel oli työryhmän perustaminen käytännön asioiden hoitamiseksi. Työryhmän, johon Mauno Uusitalon lisäksi kuuluivat Kalevi Niemi, Arvo Nukarinen ja Mikko Vainio, aktiivinen puurtaminen johti nopeasti tuloksiin. Mauno Uusitalo oli myös ensimmäisen hallituksen puheenjohtaja. Työkiireiden vuoksi hän luovutti puheenjohtajan tehtävät 1977 Kaino Jokiselle. Kiitoksena soittokunnan hyväksi tehdystä työstä Mauno Uusitalo kutsuttiin vuonna 1983 yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Alkuvalmisteluun kuuluneiden instrumenttien ja muun soittokaluston hankinnassa tunnustuksen ansaitsee Mallasjuoma ja erityisesti siellä olleet yli-ins. Tauno Järveläinen ja Aarne Kalevala. Soittokunnan perustajajäsenistä on Aarne Kalevalan lisäksi mukana vielä Seppo Söyring ja Keijo Järvinen. Soittokunnan ensimmäisessä harjoituksessa 4.2.1976 oli jo 20 soittajaa, mikä kertoo suuresta innostuksesta uuden soittokunnan perustamista kohtaan. Ensimmäinen esiintyminen soittokunnalla oli Hollolan sotaveteraanien 10-vuotisjuhlassa 31. lokakuuta 1976.
Nykyisin soittokunta on tyypillinen puhallinorkesteri, missä soittimina on vaskipuhaltimien ja lyömäsoittimien lisäksi huilut, klarinetit ja saksofonit. Soittajien kokonaismäärä on tätä nykyä hieman yli 30. Heidän ikäjakaumansa on opiskelijoista eläkeläisiin. Sotaveteraaneja on aktiivisesti mukana vielä kaksi eli Aarne Kalevala ja Reino Lahtinen. Soittajat ovat entisiä sotilassoittajia sekä musiikin harrastajia ja opiskelijoita Soittokunnan johtajina ovat olleet Arvo Nukarinen, Sanfrid Mäkitalo, Alvar Voutilainen, Tapio Korpela, Ari Tamminen ja nykyinen johtaja Jorma Alanne. Esiintymisiä ja konsertteja on ollut erityisesti Päijät-Hämeessä, mutta myös eri puolella maatamme. Lisäksi soittokunta on tehnyt konserttimatkoja muun muassa Norjaan, Tanskaan, Itävaltaan, Saksaan ja Viroon. Soittokunnalla on ollut myös kunniatehtäviä, kun se on saanut olla mukana Karjalankannaksella, Laatokan Karjalassa ja Kostamuksessa sijaitsevien kenttähautausmaiden sekä sankaripatsaiden ja muiden muistomerkkien vihkimistilaisuuksissa. Edellä tarkoitetut vuosille 1992–2000 ajoittuneet matkat toteutettiin opetusministeriön kutsusta. Viimeisin matka Karjalankannakselle tehtiin 13. kesäkuuta 2004, jolloin Kivennavan Siiranmäellä vietettiin Siiranmäen taisteluiden 60-vuotismuistojuhlaa sekä paljastettiin taisteluiden muistomerkki. Esiintymisiä soittokunnalla on viime vuosina ollut 40–50 tapahtumaa vuosittain. Omien tilaisuuksien juhlistamiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi yhdistykselle hankittiin oma kantolippu, mikä vihittiin käyttöön yhdistyksen 25-vuotisjuhlassa 25. maaliskuuta 2001.
